Markus Huhdanpää: Keskustelu taloudenhoitamisesta on rajoittunutta
Oman talouden hoitaminen tulisi nähdä kokonaisvaltaisena asiana arjessa, johon liittyy arjen valinnat, suunnitelmallisuus sekä tulevaisuuteen varautuminen.
Oman talouden hoitaminen tulisi nähdä kokonaisvaltaisena asiana arjessa, johon liittyy arjen valinnat, suunnitelmallisuus sekä tulevaisuuteen varautuminen.
Mille uralle? IoT tarjoaa sitä, mitä Nokia 25 vuotta sitten, vain paljon monipuolisemmin, kirjoittaa Wirepasin toimitusjohtaja Teppo Hemiä ja peilaa uratarinaansa tulevaisuuden mahdollisuuksiin.
Kun virherekrytointeihin ei ole varaa ja omien työntekijöiden resurssit halutaan kohdentaa omiin työtehtäviin, fiksut yritykset hyödyntävät rekrytoinnin asiantuntijaa kirjoittaa Nordic Progressin johtava asiantuntija Pauliina Posti.
Asuntoa tai kiinteistöä ostettaessa kannattaa pyrkiä selvittämään kiinteistön kunto ja korjaustarpeet sillä tarkkuudella, että sijoituksen kannattavuutta voidaan luotettavasti arvioida, kirjoittaa Vahanen Rakennusfysiikka Oy:n asiantuntija Arto Toorikka.
Sairaanhoitaja Pirkko Pihlakari pohtii pandemian tuomia etätyökäytäntöjä hoitoalalla ja on huolissaan siitä, kuka häntä hoitaa, kun hän sairastaa.
Teologi ja rahoitustieteilija Mikko Leskelä toteutti Carunan toimeksiannosta etnografista kenttätutkimusta ja kertoo nyt kokemuksistaan.
Suomi on monessa suhteessa digitalisaatiossa Euroopan kärkimaa, mutta tästä emme ole vielä merkittävästi päässeet hyötymään kansainvälisen liiketoiminnan kasvaneena arvona, kirjoittaa elinkeinoministeri Mika Lintilä puheenvuorossaan.
IoT keskustelu on muutaman vuoden sisällä muuttunut paljon ja epämääräisistä tulevaisuuden suunnitelmista on nyt siirrytty todellisiin IoT käyttötapauksiin. Juuri nyt IoT:sta puhuessa esiin nousee ajatus, että IoT edellyttää 5G:n käyttöä, mutta onko näin?
Moni kokenut johtaja on tänä vuonna joutunut ratkomaan haasteita, joihin ei ollut koko työuransa aikana ennen törmännyt. Nuoremmat taas ovat kokeneet tiukan happotestin, jonka oppeja kannetaan mukana pitkälle tulevaisuuteen. Johtajan on kehityttävä jatkuvasti, ja tänä ja ensi vuonna valtavia harppauksia otetaan erityisesti luottamuksen rakentamisen ja ennakoinnin saroilla.
Johdon ihmiskäsitys määrittää pohjan kulttuurille ja sille miten suuri muutosloikka yrityksessä voidaan tehdä, kirjoittaa yrityskulttuurimuotoilija Tiina Laine.
Yrityskulttuuritoimisto Leidenschaftin Johanna Noreila listasi tyypillisimmät tilanteet, joissa HR-johtajan tarvetta puntaroidaan.
Koronasta riittää keskusteltavaa ja epävarmuus on käsinkosketeltavaa. Työsuhdejuridisia asiantuntijapalveluja ja esimiesvalmennuksia HR-näkökulmalla tarjoava HR Legal Services on ensilinjassa auttamassa vaikeiden tilanteiden selvittämisessä ja vaihtoehtojen kartoittamisessa. Toimitusjohtaja Henna-Riikka Huhta kirjoittaa blogissa korona-ajan oivalluksista.
Jos korona-sanan lisäksi saisin valita yhden sanan, joka on kaikkien huulilla, se olisi vastuullisuus. Päättäjät pähkäilevät keinoja, joiden avulla voimme pysäyttää kielteisen ilmastokehityksen.
Moni huipputalentti, jota ei ole aiemmin saanut irti työpaikastaan millään, onkin nyt harkitsevaisella kannalla.
Me Leidenschaftilla puhumme paljon ihmiskäsityksestä. Eli johtamisen kontekstissa siitä, miten sinä, johtajana tai kollegana, näet toisen ihmisen. Näetkö hänessä ensimmäisenä potentiaalia vai onko ensimmäinen ajatus negatiivissävytteinen? Tämä on yksi syvimmistä johtamista ja yrityskulttuuria määrittävistä ajureista.
Olemmeko sittenkin arvioineet tekoälyn vaikutuksen työn tulevaisuuteen väärin? Pitäisikö kysymykselle suoda hetki?
Harva työntekijä sai valmennusta etätyön toteuttamiseen koronakriisin aikana. Esihenkilötyö on yrityskulttuurinsa näköistä, huomauttaa yrityskulttuurimuotoilija Heli Rautjärvi.
Yrityskulttuuria voi ja pitää johtaa. Johtaminen onnistuu kuitenkin vain, jos ymmärtää konkretian ja yhteyden arjen tekemiseen, sanoo yrityskulttuurimuotoilija Heli Rautjärvi. Pahimmillaan tiedostamaton kulttuuri tuhoaa mahdollisuudet päästä yrityksen tavoitteisiin.
Miten on mahdollista, että osa kasvuyrityksistä pärjää korona-aikaankin verrattain hyvin? Kasvuryhmän toimitusjohtaja Katriina Juntunen paljastaa menestyksen reseptin.
Myyntityö on joutunut valtavaan murrokseen. Pakko on mitä parhain muutosprosessin kiihdyttäjä. Kukapa olisi uskonut, että verkkotapaamisten arkipäiväistyminen lyö läpi keväällä 2020 vain muutamissa viikoissa?
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti vaihtoi psykologin haaveet taloustieteeseen. Tieteenalojen vahva kytkös kuitenkin yllätti. Nyt Henna Mikkonen pohtii tunteiden, optimismin ja pessimismin vaikutuksia talouskehitykseen.
Moni esimies ja liiketoimintajohtaja vie organisaatiotaan nyt ensimmäistä kertaa oikean kriisin läpi. Kaikki johtamisessa otetut henkilökohtaiset kehitysaskeleet ovat nousseet arvoon arvaamattomaan, kirjoittaa SOK:n henkilöstöjohtaja Susa Nikula.
Millaista on korona-arki suoramyyntiyhtiössä, jonka strateginen keihäänkärki rakentuu kulttuuriin ja ihmisiin panostamisesta? Hiltin henkilöstöjohtaja Tiina Hildén uskoo jatkuvaan viestintään myös epätietoisuudessa.
Hallitustyöskentely aktiivista liiketoimintaa harjoittavassa yhtiössä ei ole pelkkä luottamustoimi. Se tuo mukanaan vastuuaseman, joka tulee ottaa vakavasti. Asianajana Eero Urtti muistuttaa yrityksen johdon ja hallituksen vastuista kriisitilanteessa.
Koronakriisi on saanut meidät kaikki miettimään tulevaisuutta. Mitä yhteiskunnassamme tapahtuu seuraavaksi? Jokainen yritys tarvitsee myyntiä selviytyäkseen ja paljon myyntiä menestyäkseen. Mutta saako näinä aikoina myydä, kun yritykset ovat muutenkin pulassa?
Nyt jos koskaan yritysten arvoja ja kulttuuria tarvitaan: Käsillä olevasta kriisistä selviävät vahvimpana ne yritykset ja organisaatiot, joilla on vahva kulttuuri ja vahvat arvot.
Mikä on lomautusten vaikutus organisaatiokulttuuriin tilanteessa, jossa vaihtoehtoja on? Mikä olisi vaikutus yrityksen henkilöstön tyytyväisyyteen ja tuottavuuteen jos lomautuksilla saatava jousto resursseissa käännettäisiinkin palkalliseksi ajaksi itsensä kehittämiseen?
Vastuullista on huomioida HR-osaaminen ajoissa. PK-yrityksissä havahdutaan HR-osaamisen tärkeyteen usein liian myöhään. Myöskään johtoryhmissä tai hallituksissa harvemmin on HR-ammattilaisia. Miksi näin on?
Yhtiön kasvoina toimivan toimitusjohtajan erottamisen syyksi riittää luottamuksen menetys. Irtisanomista kommentoidaan usein sanomalla, että potkut annettiin liian myöhään – toisaalta irtisanomalla väärin perustein pörssiyhtiön kurssi voi kärsiä potkuista enemmän kuin aikaansaamattomasta toimitusjohtajasta.
Liian usein työhyvinvoinnin kehittämisessä keskitytään ilmiongelmiin eikä ratkota juurisyitä. Työhyvinvoinnin tilaan herätään vasta siinä vaiheessa, kun se on jo ongelma. Tämä tulee yritykselle kalliiksi.
Monipuolista arviointia käytetään apuna paitsi rekrytoinneissa, myös ylennyksissä ja henkilöstön kehittämisessä.
Luemme päivittäin lehdistä ja sosiaalisesta mediasta tarinoita skandaalin keskiöön joutuneista yrityksistä, joissa ei ole onnistuttu toimimaan eettisten arvojen tai yhteiskunnan odotusten mukaisesti.
Hallitus ja johtoryhmä ovat saaneet strategiatyön valmiiksi ja on aika viestiä siitä. Tyypillisesti johto kutsuu henkilöstön koko päivän mittaiseen lanseerauspäivään, jossa strategia jalkautetaan kaikille kerralla ja yhdessä. Tämän jälkeen on vuorossa tavoitekeskustelut strategian pohjalta.
Vuorovaikutuksen ja verkostojen rooli on korostunut ja sen tärkeys kasvanut entisestään. Isoimmat diilit solmitaan luottoverkostojen kautta, suurin osa työ- sekä hallituspaikkoja täytetään samalla tavalla.
Työnteon mallit ovat mullistuneet, mutta ihmisellä on samanlaiset aivot ja stressijärjestelmä kuin satoja vuosia sitten, kirjoittaa rohkeusvalmentaja Sanna Fäldt.
Vastuullinen sijoittaminen on valtavirtaistunut institutionaalisten sijoittajien parissa ja myös yksityissijoittajat ovat siitä yhä enemmän kiinnostuneita.
Mikä on paras kompassisi muutoksiin ja niiden johtamiseen? Sinä itse. Suosittelen kuitenkin sinua tarkistamaan kompassisi kunnon ennen muutosmatkalle lähtemistä.
Sijoittamisessa on kyse tulevaisuuden ennakoinnista: sijoittajat haluavat tunnistaa, mitkä yhtiöt ovat tulevaisuuden voittajia ja häviäjä.
Sosiaalinen media on mullistanut yritysviestintää ja muuttanut painopisteen viestien kontrolloinnista pyrkimykseen vaikuttaa viestien vastaanottajiin.