vaikuttajamedia presser
Mika Lintilä

Mika Lintilä: Muutos ja yhteistyö

Suomi on monessa suhteessa digitalisaatiossa Euroopan kärkimaa, mutta tästä emme ole vielä merkittävästi päässeet hyötymään kansainvälisen liiketoiminnan kasvaneena arvona, kirjoittaa elinkeinoministeri Mika Lintilä puheenvuorossaan.

Oliko vuosi 2020 hyökkäysvoittoinen vai bussi maalin edessä? Jalkapallotermejä mukaillen korona toi sekä hyökkäävää peliä että pelin jäädyttämistä. Kriisit ja uuden luominen kulkevat käsi kädessä ja niitä yhdistää kaksi asiaa: muutos ja yhteistyö. Valinnan paikka on siinä, otammeko näissä aktiivisen vai passiivisen roolin.

Lukuisat organisaatiot ja yritykset ovat ottaneet nopeasti valtavan digiloikan ja todistaneet kykynsä sopeutua uuteen tilanteeseen. Digikehityksen vauhtia tulee ylläpitää, sillä se auttaa meitä nousemaan talouden taantumasta koronakriisin jälkeen. Pienenä maana voimme pärjätä tietoon perustuvalla osaamisella ja kansainvälistymisellä. Katseet on käännettävä niin sanotusti Champions League kentille.

Suomi on viime aikoina nostanut EU:n digitaalisen vuosikymmenen kilpailutekijöinä esiin muun muassa tekoälyn ja kvanttiteknologian. Tekoälyohjelma oli aikanaan menestys, siitä kumpusi muun muassa Elements of AI kurssi. Nyt työtä jatkaa Tekoäly 4.0. -ohjelma, joka edistää tekoälyn ja muiden digitaalisten teknologioiden kehittämistä sekä käyttöönottoa yrityksissä.

Datatalous tarjoaa uudistumisen mahdollisuuksia aina teollisuudesta palvelu- ja kuluttajamarkkinoille asti. Suomi on monessa suhteessa digitalisaatiossa Euroopan kärkimaa, mutta tästä emme ole vielä merkittävästi päässeet hyötymään kansainvälisen liiketoiminnan kasvaneena arvona.

Matka maailman pelikentille edellyttää toimivaa infraa ja nopeita laajakaistayhteyksiä. Nopea ja luotettava verkkoyhteys on koko maan asia. Nyt liiketoiminnan uudistamisen tienraivaajina toimii jo iskukykyinen joukko yrityksiä, jotka ovat jo vahvasti kiinni digitaalisessa liiketoiminnassa. Näiden yritysten kilpailukykyä tulee tukea. Vähintään yhtä tärkeää on nostaa seuraavaksi pisimmälle digitalisaatiossa päässeet pk-yritykset mukaan kehityksen kärkeen ja rakentamaan uutta kasvua. Suurin haasteemme kuitenkin on, että datatalouden mahdollisuuksia ei havaita tai niitä ei osata hyödyntää. Eivätkä nykyiset yrityskehityspalvelutkaan täysin hyödynnä monialaisen yhteiskehittämisen toimintamallia.

”Pienenä maana voimme pärjätä tietoon perustuvalla osaamisella ja kansainvälistymisellä.”

Yhteiseurooppalaisten datamarkkinoiden luominen laajentaa datatalouden kotimarkkinamme EU:n laajuisiksi, arviolta 829 miljardia euroa, yli kolme kertaa Suomen BKT:n arvoisiksi datamarkkinoiksi vuonna 2025. Avautuvan datamarkkinan hyödyntämiseksi on opeteltava uusia toimintatapoja, sillä uusi talouskasvu syntyy osaavan tekemisen kautta.

Kaikki tämä perustuu kuitenkin luottamukseen. Kyberturvallisuudesta huolehtiminen on pelijossa emme voi hävitä. Se koskettaa meitä kaikkia ja siihen panostaminen kasvattaa myös toimijoiden kilpailukykyä. Digitaaliset verkot ovat haavoittuvaisia ja kyberturvallisuutta kasvattamalla lisäämme uskottavuutta koko toimintaympäristössä.

Yksittäisten tähtipelaajien sijaan kasvua tuottaa todennäköisemmin monialainen, kansainvälisesti verkottunut pk-yritysten ekosysteemi, jossa arvoa syntyy uusista dataa hyödyntävistä liiketoimintamalleista. Sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä ja datapohjaisen liiketoiminnan edistämistä tukevalla innovaatiopolitiikalla voimme luoda kriisin jälkeen uutta kasvua ja menestystä. Hyökkäävä peli onnistuu vain, jos koko joukkue pelaa hyvin yhteen.


Mika Lintilä, elinkeinoministeri (Kesk.)


Lue lisää vaikuttajablogeja tästä.

Liittyvät artikkelit