Aloitteellisuutta, luovuutta ja intohimoa ei saada rahalla, muistuttaa Markus Jussila.
Suomi tunnetaan kiertotalouden edelläkävijänä, mutta miten käy kun suunnitelmista pitäisi siirtyä toteutukseen? Sitran Kestävyysratkaisut-teeman johtaja Mari Pantsar kannustaa yrityksiä toimimaan viimeistään nyt.
Oman talouden hoitaminen tulisi nähdä kokonaisvaltaisena asiana arjessa, johon liittyy arjen valinnat, suunnitelmallisuus sekä tulevaisuuteen varautuminen.
Innovaatiotoiminnan rahoitusrakenne kannustaa lyhytjänteisiin projekteihin ja kilpailevaan ilmapiiriin. Projektipäällikkö Laura Rajala toivoo avointa ja monitahoista yhteistyötä kestävien ratkaisujen aikaansaamiseksi.
Nyt jos koskaan on aika miettiä koronan jälkeisiä käyntänteitä organisaatioissa. Yrityskulttuurimuotoilija Heli Rautjärvi pohtii lähestymistapoja meitä kaikkia askarruttaviin kysymyksiin.
Hybridi merkitsee jotain, jossa kahden kategorian asiat sulautuvat. Miten hyrbridimalli toteutuu koulutuksessa? Hyrian päävalmentaja Jenniina Bies-Wikgren avaa aihetta osaamisen kehittämisen näkökulmasta.
Hyria, nuorten ja aikuisten kouluttaja, odottaa ilolla yhteistyötä uusien kuntapäättäjien kanssa. Toimitusjohtaja Pekka Vaittinen uskoo, että ammattitaito on avain onneen.
Mille uralle? IoT tarjoaa sitä, mitä Nokia 25 vuotta sitten, vain paljon monipuolisemmin, kirjoittaa Wirepasin toimitusjohtaja Teppo Hemiä ja peilaa uratarinaansa tulevaisuuden mahdollisuuksiin.
Kun virherekrytointeihin ei ole varaa ja omien työntekijöiden resurssit halutaan kohdentaa omiin työtehtäviin, fiksut yritykset hyödyntävät rekrytoinnin asiantuntijaa kirjoittaa Nordic Progressin johtava asiantuntija Pauliina Posti.
Asuntoa tai kiinteistöä ostettaessa kannattaa pyrkiä selvittämään kiinteistön kunto ja korjaustarpeet sillä tarkkuudella, että sijoituksen kannattavuutta voidaan luotettavasti arvioida, kirjoittaa Vahanen Rakennusfysiikka Oy:n asiantuntija Arto Toorikka.
Sairaanhoitaja Pirkko Pihlakari pohtii pandemian tuomia etätyökäytäntöjä hoitoalalla ja on huolissaan siitä, kuka häntä hoitaa, kun hän sairastaa.
Teologi ja rahoitustieteilija Mikko Leskelä toteutti Carunan toimeksiannosta etnografista kenttätutkimusta ja kertoo nyt kokemuksistaan.
Suomi on monessa suhteessa digitalisaatiossa Euroopan kärkimaa, mutta tästä emme ole vielä merkittävästi päässeet hyötymään kansainvälisen liiketoiminnan kasvaneena arvona, kirjoittaa elinkeinoministeri Mika Lintilä puheenvuorossaan.
IoT keskustelu on muutaman vuoden sisällä muuttunut paljon ja epämääräisistä tulevaisuuden suunnitelmista on nyt siirrytty todellisiin IoT käyttötapauksiin. Juuri nyt IoT:sta puhuessa esiin nousee ajatus, että IoT edellyttää 5G:n käyttöä, mutta onko näin?
Moni kokenut johtaja on tänä vuonna joutunut ratkomaan haasteita, joihin ei ollut koko työuransa aikana ennen törmännyt. Nuoremmat taas ovat kokeneet tiukan happotestin, jonka oppeja kannetaan mukana pitkälle tulevaisuuteen. Johtajan on kehityttävä jatkuvasti, ja tänä ja ensi vuonna valtavia harppauksia otetaan erityisesti luottamuksen rakentamisen ja ennakoinnin saroilla.
Johdon ihmiskäsitys määrittää pohjan kulttuurille ja sille miten suuri muutosloikka yrityksessä voidaan tehdä, kirjoittaa yrityskulttuurimuotoilija Tiina Laine.
Yrityskulttuuritoimisto Leidenschaftin Johanna Noreila listasi tyypillisimmät tilanteet, joissa HR-johtajan tarvetta puntaroidaan.
Koronasta riittää keskusteltavaa ja epävarmuus on käsinkosketeltavaa. Työsuhdejuridisia asiantuntijapalveluja ja esimiesvalmennuksia HR-näkökulmalla tarjoava HR Legal Services on ensilinjassa auttamassa vaikeiden tilanteiden selvittämisessä ja vaihtoehtojen kartoittamisessa. Toimitusjohtaja Henna-Riikka Huhta kirjoittaa blogissa korona-ajan oivalluksista.
Jos korona-sanan lisäksi saisin valita yhden sanan, joka on kaikkien huulilla, se olisi vastuullisuus. Päättäjät pähkäilevät keinoja, joiden avulla voimme pysäyttää kielteisen ilmastokehityksen.
Moni huipputalentti, jota ei ole aiemmin saanut irti työpaikastaan millään, onkin nyt harkitsevaisella kannalla.
Me Leidenschaftilla puhumme paljon ihmiskäsityksestä. Eli johtamisen kontekstissa siitä, miten sinä, johtajana tai kollegana, näet toisen ihmisen. Näetkö hänessä ensimmäisenä potentiaalia vai onko ensimmäinen ajatus negatiivissävytteinen? Tämä on yksi syvimmistä johtamista ja yrityskulttuuria määrittävistä ajureista.
Johtamisessa inhimillisyys on kaiken keskiössä. Miten siis saavuttaa inhmillisyyttä, kun toinen ihminen on pysyvästi kaukana?
Kaikki asiat, esineet ja ihmiset tulevat olemaan yhteyksissä toisiinsa ja tämä kehitys näkyy myös rakennuksissa. Erityisesti toimistot ja julkiset tilat ovat muuttamassa älykkäiksi teknologian avulla. Monille älytalot saattavat merkitä väheneviä ihmiskontakteja, mutta Empathic Building -ratkaisun perustaja, Tomi Teikko, haluaa tehdä rakennuksista yhä ihmiskeskeisempiä.
Olemmeko sittenkin arvioineet tekoälyn vaikutuksen työn tulevaisuuteen väärin? Pitäisikö kysymykselle suoda hetki?
Yrityskulttuurinne rakentajana pohdit varmasti, miten tämä aika tulee vaikuttamaan kulttuuriinne. Vahvistuuko vai mureneeko se? Miten säilyttää kaikki hyvä? Mistä on tullut aika luopua ja mitä tilalle?
Yritysten menestyminen tai epäonnistuminen on valtaosin ihmisten varassa. Siksi HR:llä on strategisempi rooli kuin mitä moni haluaisi myöntää. Sen tehtävä on varmistaa, että yrityksessä on oikea kyvykkyys tavoitteiden saavuttamiseksi.
Hyvä työnantajamaine näkyy tehokkuutena myös viivan alla. Pidä mielessä ainakin seuraavat viisi näkökulmaa.
Verkko on pullollaan arvokasta sisältöä, joka jää huonomman, mutta teknisesti paremmin optimoidun jalkoihin. Listasimme helpot niksit, joilla pääset hakukoneoptimoinnissa (SEO) alkuun ja tuot sivuillesi lisää liikennettä – ihan ilmaiseksi!
HR:n tehtävänä on edesauttaa ihmisten työntekoa ja sitä kautta tukea yritysten liiketoimintaa. Yrityskulttuurimuotoilija Mikko Koskinen kertoo kaksi esimerkkiä kasvuyrityksen arjesta HR-järjestelmää hankittaessa. Kumpi on se fiksumpi tapa?
Harva työntekijä sai valmennusta etätyön toteuttamiseen koronakriisin aikana. Esihenkilötyö on yrityskulttuurinsa näköistä, huomauttaa yrityskulttuurimuotoilija Heli Rautjärvi.
Yrityskulttuuria voi ja pitää johtaa. Johtaminen onnistuu kuitenkin vain, jos ymmärtää konkretian ja yhteyden arjen tekemiseen, sanoo yrityskulttuurimuotoilija Heli Rautjärvi. Pahimmillaan tiedostamaton kulttuuri tuhoaa mahdollisuudet päästä yrityksen tavoitteisiin.
Miten on mahdollista, että osa kasvuyrityksistä pärjää korona-aikaankin verrattain hyvin? Kasvuryhmän toimitusjohtaja Katriina Juntunen paljastaa menestyksen reseptin.
Myyntityö on joutunut valtavaan murrokseen. Pakko on mitä parhain muutosprosessin kiihdyttäjä. Kukapa olisi uskonut, että verkkotapaamisten arkipäiväistyminen lyö läpi keväällä 2020 vain muutamissa viikoissa?
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti vaihtoi psykologin haaveet taloustieteeseen. Tieteenalojen vahva kytkös kuitenkin yllätti. Nyt Henna Mikkonen pohtii tunteiden, optimismin ja pessimismin vaikutuksia talouskehitykseen.
Moni esimies ja liiketoimintajohtaja vie organisaatiotaan nyt ensimmäistä kertaa oikean kriisin läpi. Kaikki johtamisessa otetut henkilökohtaiset kehitysaskeleet ovat nousseet arvoon arvaamattomaan, kirjoittaa SOK:n henkilöstöjohtaja Susa Nikula.
Millaista on korona-arki suoramyyntiyhtiössä, jonka strateginen keihäänkärki rakentuu kulttuuriin ja ihmisiin panostamisesta? Hiltin henkilöstöjohtaja Tiina Hildén uskoo jatkuvaan viestintään myös epätietoisuudessa.
Nyt koronatilanteen takia olemme kaikki joutuneet pakon edessä siirtymään etätöihin. Kuukausien etätyö pakottaa myös modernisoimaan johtamiskäytäntöjä.
Hallitustyöskentely aktiivista liiketoimintaa harjoittavassa yhtiössä ei ole pelkkä luottamustoimi. Se tuo mukanaan vastuuaseman, joka tulee ottaa vakavasti. Asianajaja Eero Urtti muistuttaa yrityksen johdon ja hallituksen vastuista kriisitilanteessa.
Koronakriisi on saanut meidät kaikki miettimään tulevaisuutta. Mitä yhteiskunnassamme tapahtuu seuraavaksi? Jokainen yritys tarvitsee myyntiä selviytyäkseen ja paljon myyntiä menestyäkseen. Mutta saako näinä aikoina myydä, kun yritykset ovat muutenkin pulassa?
Nyt jos koskaan yritysten arvoja ja kulttuuria tarvitaan: Käsillä olevasta kriisistä selviävät vahvimpana ne yritykset ja organisaatiot, joilla on vahva kulttuuri ja vahvat arvot.
Mikä on lomautusten vaikutus organisaatiokulttuuriin tilanteessa, jossa vaihtoehtoja on? Mikä olisi vaikutus yrityksen henkilöstön tyytyväisyyteen ja tuottavuuteen jos lomautuksilla saatava jousto resursseissa käännettäisiinkin palkalliseksi ajaksi itsensä kehittämiseen?
Mikä on valmiuslaki, mitkä ovat käyttöönoton vaikutukset ja mitä seuraavaksi? Asianajajat Johanna Toiviainen ja Eero Urtti kertovat tiivistetysti valmiuslain vaikutuksista ja siitä miten säädöksiä sovelletaan käytännössä.
Jokainen itseään kunnioittava yritys haluaa olla esimerkki vastuullisesta toimijasta, halutusta työnantajabrändistä ja voittavasta työntekijäkokemuksesta. Miksi silti luemme päivittäin yrityksistä, jotka tavalla tai toisella epäonnistuvat toimimaan vastuullisesti?
Medikumppanilla vastuullisuus on liiketoiminnan ytimessä – ei ainoastaan päälle liimattuna arvona, vaan kivijalkana, jolle liiketoiminta on rakentunut. Tavoitteena on olla vastuullisuuden edelläkävijöitä lääkäreiden rekrytoinnissa, kirjoittaa toimitusjohtaja Teija Koskinen.
Vastuullista on huomioida HR-osaaminen ajoissa. PK-yrityksissä havahdutaan HR-osaamisen tärkeyteen usein liian myöhään. Myöskään johtoryhmissä tai hallituksissa harvemmin on HR-ammattilaisia. Miksi näin on?
Yhtiön kasvoina toimivan toimitusjohtajan erottamisen syyksi riittää luottamuksen menetys. Irtisanomista kommentoidaan usein sanomalla, että potkut annettiin liian myöhään – toisaalta irtisanomalla väärin perustein pörssiyhtiön kurssi voi kärsiä potkuista enemmän kuin aikaansaamattomasta toimitusjohtajasta.
Liian usein työhyvinvoinnin kehittämisessä keskitytään ilmiongelmiin eikä ratkota juurisyitä. Työhyvinvoinnin tilaan herätään vasta siinä vaiheessa, kun se on jo ongelma. Tämä tulee yritykselle kalliiksi.
Monipuolista arviointia käytetään apuna paitsi rekrytoinneissa, myös ylennyksissä ja henkilöstön kehittämisessä.
Luemme päivittäin lehdistä ja sosiaalisesta mediasta tarinoita skandaalin keskiöön joutuneista yrityksistä, joissa ei ole onnistuttu toimimaan eettisten arvojen tai yhteiskunnan odotusten mukaisesti.
Hallitus ja johtoryhmä ovat saaneet strategiatyön valmiiksi ja on aika viestiä siitä. Tyypillisesti johto kutsuu henkilöstön koko päivän mittaiseen lanseerauspäivään, jossa strategia jalkautetaan kaikille kerralla ja yhdessä. Tämän jälkeen on vuorossa tavoitekeskustelut strategian pohjalta.
Vuorovaikutuksen ja verkostojen rooli on korostunut ja sen tärkeys kasvanut entisestään. Isoimmat diilit solmitaan luottoverkostojen kautta, suurin osa työ- sekä hallituspaikoista täytetään samalla tavalla.
Työnteon mallit ovat mullistuneet, mutta ihmisellä on samanlaiset aivot ja stressijärjestelmä kuin satoja vuosia sitten, kirjoittaa rohkeusvalmentaja Sanna Fäldt.
Jokaisen asiantuntijaorganisaation on tuotettava sisältöä. Miksi maksaisit sisällöntuotannosta, kun yrityksen omat asiantuntijat voivat kirjoittaa ilmaiseksi?
Vastuullisella sijoittamisella tarkoitetaan ympäristön, sosiaalisen vastuun sekä hyvän hallintotavan eli ns. ESG-asioiden huomioimista sijoitustoiminnassa.
Suomi on ollut yhteiskuntana menestystarina köyhästä alikehittyneestä maasta vauraaksi hyvinvointivaltioksi. Menestyksen ytimessä on ollut se, että jokainen on pysynyt samassa veneessä. Hyvinvointivaltio on kautta historiansa tuottanut korkean osaamisen työntekijöitä yrityksille.
Viime vuosina rahoitusmarkkinat ovat heränneet ilmastonmuutoksen tuomiin uusiin tulevaisuuden näkymiin. Toki edelläkävijät ovat puhuneet vastuullisuudesta sijoituksissaan, mutta viimeistään Pariisin sopimuksen myötä ilmaston huomioimisesta on tulossa valtavirtaa.
Printtimainonta ei ole kuollut, se on muuttanut muotoaan. Perinteiset markkinointikeinot ovat murentuneet ja yritykset saavat vapaasti kasata sen palasista itselleen sopivan paletin.
Vastuullinen sijoittaminen on valtavirtaistunut institutionaalisten sijoittajien parissa ja myös yksityissijoittajat ovat siitä yhä enemmän kiinnostuneita.
Mikä on paras kompassisi muutoksiin ja niiden johtamiseen? Sinä itse. Suosittelen kuitenkin sinua tarkistamaan kompassisi kunnon ennen muutosmatkalle lähtemistä.
Sijoittamisessa on kyse tulevaisuuden ennakoinnista: sijoittajat haluavat tunnistaa, mitkä yhtiöt ovat tulevaisuuden voittajia ja häviäjä.
Yrityksessä on kulttuuri silloinkin, kun sitä ei ole sanoitettu tai sitä ei tietoisesti johdeta. Kulttuuria ohjaavat arvot, ne peruspilarit, jotka ovat jokaisen teon ja päätöksen taustalla.
Uuden oppiminen vaatii aikaa ja vaivaa kun taas kuluttajina meidät on totutettu nopeuteen ja helppouteen. Onkohan tämä se meidän aikamme haaste oppimiselle?
Kun työssä kaikki mitä voidaan automatisoida, automatisoidaan, kannattaa ihmisen keskittyä siihen, mihin kone ei pysty. Empatia näyttäisikin olevan jotain, jota on koneelle vaikea opettaa.
Hyvät myyjät haluavat palkkaa tekemästään tuloksesta, alisuoriutujat läsnäolosta ja vaivannäöstä.
Työhyvinvointia tarvitsevat työpaikoilla kaikki – niin työntekijät kuin esimiehetkin.
Yli 1000 tuntia videota ladataan Youtubeen ihmisten katsottavaksi lukiessasi tätä artikkelia. Videon osuus kaikesta internet-liikenteestä on kasvamassa 80%:iin kahden seuraavan vuoden aikana.
Kuvittele yritys, joka kehottaa tilaamaan uutiskirjeensä ”Because, why the fuck not?”, saatesanoilla. Tai joka myy muovista esiliinaa saatetekstillä: ”Nyt kaikki oman elämän kokki kolmoset, sarjamurhaajat ja eritteiden kanssa puljaavat huomio!” Tai jonka arvona on: Hyvien puolella.
Jo lyhytkin harjoittelu parantaa konkreettisesti sekä johtajan että alaisen arkea. Mindfulness on käytännön keino johtamisen ja liiketoiminnan kehittämiseen.
Huippusuoritukset syntyvät vain pitkäjänteisellä ja järjestelmällisellä työllä, muistuttaa Esko Aho.
Finanssiala haluaa olla vahva ja vastuullinen yhteiskunnan rakentaja ja yhteistyökumppani. Kestävä kasvu edellyttää, että finanssiala ottaa kaikessa huomioon toimintansa sosiaaliset, taloudelliset ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset.
Uudistukset ovat usein vaikeita, jopa tuskallisia.
Maahanmuuton haasteista puhutaan Suomessa tänään enemmän kuin koskaan ennen. Siksi on hyvä tunnistaa myös sen tuomat mahdollisuudet Suomen taloudelle.
Viimeiset 7 vuotta Suomi on ottanut lainaa rahoittaakseen alijäämää. Alijäämä johtuu veropohjan pettämisestä, sekä vaikeuksista hallita julkisia menoja. Suomi on rakennekriisissä, ei pelkästään suhdannekriisissä.
Sosiaalinen media on mullistanut yritysviestintää ja muuttanut painopisteen viestien kontrolloinnista pyrkimykseen vaikuttaa viestien vastaanottajiin.
Kansainväliset pääomat eivät enää tunne eri maiden pörssien välisiä rajoja, sanoo Nasdaq OMX Helsingin toimitusjohtaja Lauri Rosendahl puheenvuorossaan.