vaikuttajamedia presser
Laura Rajala TKI

Laura Rajala: Rahoitushakurumbat ja rakenteet yhteistyön blokkeina

Innovaatiotoiminnan rahoitusrakenne kannustaa lyhytjänteisiin projekteihin ja kilpailevaan ilmapiiriin. Projektipäällikkö Laura Rajala toivoo avointa ja monitahoista yhteistyötä kestävien ratkaisujen aikaansaamiseksi.

Saattelimme tällä viikolla maaliin kolme kansallista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) verkostoaloitetta, joissa haettiin rahoitusta verkostojen rakentamiseen Työ- ja elinkeinoministeriöltä. Ministeriön uusi kertaluonteinen rahoitus tähtäsi tukemaan TKI-toimijoiden yhteistyötä yli alueellisten rajojen eri teemojen parissa. Tavoitteena haussa oli mm. löytää uusia tapoja tehdä yhteistyötä, jotta Suomessa tehtävän TKI-työn tulokset olisivat vaikuttavampia. Tämä rahoitusmuoto oli hyvinkin tervetullut avaus ja antoi tienviittaa tulevasta – toivottavasti.

Kuten korkeakouluissa ja yliopistossa TKI-projektien parissa työskentelevät tuhannet asiantuntijat tietävät, perustuu rahoitus – ja monella työsopimus – pitkälti muutaman vuoden pituisiin projektirahoituksiin eri tutkimusteemojen ympärillä. Rahoitusta haetaan yleensä eri instrumenteilta paikallisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. Rahoitukset ovat pitkälle kilpailtuja, jopa saman paikkakunnan tai organisaation sisällä.

Kahden viikon ihmeet kumpuavat rakenteista

Uusien projektien valmistelulle ei tahdo löytyä aikaa eikä rahoitusta, koska luonnollisesti projektirahoitusta ei voi käyttää projektirahoituksen hakuun. Välillä vauhti kiihtyy ja vastaan tulee pika-aloitteita, jossa auenneeseen rahoitushakuun on kerätty koolle porukka ja mietitään, minkälaiseen ratkaisuun rahoitusta haetaan. Nurinkurisesti sen jälkeen mietitään haaste, mihin ideoitu ratkaisu vastaa. Ja tämä kaikki voi tapahtua parissa viikossa. Mutta tähän systeemi meidät kannustaa. ”Kahden viikon ihmeet” kumpuavat systeemin rakenteista.

Kilpailu on myös hyväksi, kun asiaa aletaan miettiä toiselta näkökulmalta. Jos unohdetaan stressi ja asuntolainat, niin oikeastaan on työn tuloksen kannalta hyvä juttu, että työ tulee ansaita yhä uudelleen muutaman vuoden välein. Kannustetaan menemään eteenpäin: keksimään uusia ideoita, saamaan muut innostumaan niistä ja viemään niitä käytäntöön. Tällainen työn rakenne estää urautumasta ja pakottaa uudistumaan, mikä on kaiken kehityksen lähtökohta.

Kestävät ratkaisut vaativat avointa yhteistyötä

Kääntöpuolena kilpailun kiihtyessä ja paineiden kasvaessa politikointi ja erilaiset takinkäännöt saavat jalansijaa. Luottamukseen ja avoimuuteen perustuva yhteistyö kärsii, mikä pitkällä aikavälillä on vahingollista TKI-toiminnan kansainväliselle vaikuttavuudelle. Eli siis sille, mitä oikeasti rahalla saadaan aikaan ja miten se edistää Suomea kansainvälisesti. Suomi on verrattain pieni tekijä kansainvälisillä pelikentillä, ja vaikka meillä on huippuosaamista monella alalla, on isojen pöytien ääreen pääseminen haastavaa. Koska maamme kokoa ei voi muuttaa, meidän tulisi hakea muita keinoja, joilla pienestä saisimme suurta. Vastaus on: aito yhteistyö.

Pystymmekö tekemään Suomessa yhteistyötä niin paljon aidommin, kuin muissa maissa, että olisimme sitä kautta yhdessä isompi? Tällä hetkellä rahoitusrakenne ei tue tätä ”unelmaa”, vaan ohjaa nopeaan projektivalmisteluun ja pelaamiseen, vanhaan kunnon osaoptimointiin. Ongelma on siis systeemin rakenteissa. Ja niin kauan, kun nämä ilmiöt ovat sisäänrakennettu systeemiin, ei todellista muutosta voi tapahtua. Tämä on luonnonlaki.

Hyvät lähtökohdat saadaan muuttamalla rakenteita siihen suuntaan, että meillä on vähemmän kilpailua ja enemmän yhteen suuntaan menemistä. Tämä muutos vaatii kokonaisvaltaista rahoitusrakenteen systeemistä tutkiskelua, jossa suorat ja epäsuorat vaikutussuhteet pyritään selvittämään useilla tasoilla ja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kulttuurimuutos tulee sitten perässä.


Kirjoittaja Laura Rajala työskentelee ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä. Hän on työskennellyt pitkään yksityisellä puolella ja tehnyt hetki sitten paluun korkeakoulujen TKI-maailmaan. Kotoisin hän on Pirkanmaalta ja opiskellut kauppatieteitä, ohjelmistotuotantoa, yritysjuridiikkaa ja psykologiaa.


Lue myös: Kajaaniin nousee maailmanluokan datakeskus- ja analytiikkakeskittymä

Liittyvät artikkelit