Suomen Pankin johtaja Olli Rehn. Kuva: Karoliina Vuorenmäki

Olli Rehn: Kestävän tulevaisuuden rahoittaminen

Viime vuosina rahoitusmarkkinat ovat heränneet ilmastonmuutoksen tuomiin uusiin tulevaisuuden näkymiin. Toki edelläkävijät ovat puhuneet vastuullisuudesta sijoituksissaan, mutta viimeistään Pariisin sopimuksen myötä ilmaston huomioimisesta on tulossa valtavirtaa.

Taloustieteen näkökulmasta ilmastonmuutos on ulkoisvaikutus: päästöjen aiheuttaja ei maksa päästöjen kustannuksia. Koska päästöjen kustannukset eivät näy investointipäätösten takana olevissa kannattavuuslaskelmissa, markkinamekanismi ei pysty ratkaisemaan ongelmaa.

Monien ekonomistien mukaan tehokkain keino sisällyttää päästöjen kustannukset investointipäätöksiin olisi luoda globaali hinta päästöille maailmanlaajuisen, sitovan hiiliveron tai päästökaupan avulla. Tämä johtaisi siihen, että päästöjä vähennettäisiin aina siellä, missä se onnistuu kustannustehokkaimmin.

Jotta päästöjen hinnoittelu olisi taloudellisesti ja ilmastovaikutuksiltaan tehokasta, kaikkien valtioiden tulisi sitoutua siihen. Kun näin ei ole – ajattelen etenkin Yhdysvaltain ja Kiinan valmiutta – on toimittava sitovien kansainvälisten sopimusten raameissa sekä kansallisten ja alueellisten ratkaisujen kautta.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen vaativat merkittäviä muutoksia rahoitusvirtoihin. Kaikkialla maailmassa on kohdistettava investoinnit ympäristön kannalta kestävään toimintaan. Näitä investointeja ei kuitenkaan saada aikaan ilman riittäviä kannustimia.

Keskuspankit ja finanssivalvojat pohtivat yhdessä ilmastonmuutoksen vaikutuksia rahoitusmarkkinoille kansainvälisessä Network for Greening the Financial System (NGFS) yhteistyöverkostossa. NGFS:n työssä huomioidaan myös keskuspankkien omien sijoitusportfolioiden ilmastonäkökulmat. Suomen Pankki soveltaa nykyisin omiin sijoituksiinsa vastuullisen sijoittamisen periaatteita.

Myös muut kansainväliset instituutiot huomioivat ilmastonäkökulman. EU:n strategisten investointien rahasto (ESIR) sijoittaa 500 miljardin euron sijoitusportfoliostaan merkittävän osan nimenomaan ympäristölle hyödyllisiin kohteisiin.

Vihreiden joukkolainojen markkina EU:ssa on suurempi kuin missään muualla maailmassa. Institutionaalisten sijoittajien vaatiessa varainhoitajiltaan vastuullisuutta sijoituspäätöksissä, entistä enemmän varoja ohjautuu kestävää kehitystä edistäviin kohteisiin. Vihreiden joukkolainojen kysyntä ylittääkin jo tarjonnan. Kysyntäongelman sijaan meillä onkin pula vihreiden sijoituskohteiden tarjonnasta. Tämä on merkittävä mahdollisuus kestävän kehityksen edistämiseen käytännössä. missä riittää työmaata niin yritysmaailmalle kuin rahoitusalallekin.

Kestävän kehityksen rahoituksesta on siis tullut tai tulossa valtavirtaa, mutta siihen virtaan tarvitaan yhä lisää voimaa ja virtausta. Työtä siis riittää tälläkin saralla.

Olli Rehn

pääjohtaja, Suomen Pankki

Liittyvät artikkelit