Eero Urtti, Asianajana, Senior Associate. Asianajotoimisto Urtti & Toiviainen.

Eero Urtti: Yhtiön maksukyvyttömyys ja hallituksen päätöksenteko

Hallitustyöskentely aktiivista liiketoimintaa harjoittavassa yhtiössä ei ole pelkkä luottamustoimi. Se tuo mukanaan vastuuaseman, joka tulee ottaa vakavasti. Asianajana Eero Urtti muistuttaa yrityksen johdon ja hallituksen vastuista kriisitilanteessa.

Kevät 2020 on ollut eri toimialoilla toimiville yrityksille haastava poikkeusolosuhteista johtuen. Valtioneuvoston antamat ohjeet ja määräykset sekä valmiuslaki ovat vaikuttaneet voimakkaasti mm. ravintola-alalla toimiviin yrityksiin alentaen niiden kuukausittaista myyntiä kuitenkin kiinteiden kulujen, kuten liiketilan vuokran, pysyessä ennallaan. Asianajaja Eero Urtti muistuttaa, että tilanne vaatii yhtiön johdolta huolellisia toimenpiteitä ja päätöksiä asian selvittämiseksi.

Yhtiön johto

Osakeyhtiön hallituksen on noudatettava toiminnassaan ja päätöksenteossaan osakeyhtiölain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettua huolellisuusvelvoitetta, jonka mukaan yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Oikeuskäytännössä tämän huolellisuusvelvoitteen on katsottu täyttyneen johdon päätöksenteossa, kun tehdyn ratkaisun taustaksi on hankittu tilanteen edellyttämä asianmukainen tieto ja tämän tiedon perusteella on tehty yhtiön edun näkökulmasta johdonmukainen päätös tai muu toimi eikä tähän toimeen tai päätökseen ole vaikuttanut johdon jäsenten mahdolliset eturistiriidat. Huolellisuusvelvoitteen noudattamista tarkastellaan aina objektiivisesti.

Hallituksen jäsenen vastuu

Osakeyhtiölain 22 luvun 1 §:n mukaan hallituksen jäsenen on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään lain 1 luvun 8 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle. Saman lainkohdan mukaan hallituksen jäsenen on korvattava myös vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.

Jo tämän huolellisuusvelvoitteen rikkominen riittää perustamaan yhtiön johdolle korvausvastuun yhtiötä kohtaan. Yhtiön johdon korvausvastuu muita tahoja kuin yhtiötä kohtaan sen sijaan edellyttää, että yleisen huolellisuusvelvollisuuden sijasta on rikottu jotain muuta OYL:n säännöstä taikka yhtiöjärjestyksen määräystä.

Hallituksen jäsen ei voi vedota vastuuvapauteen väittämällä, että hän ei ollut tilanteesta tietoinen tai tuntenut lainsäädäntöä riittävällä tarkkuudella.

Yleisenä esimerkkinä laiminlyönnistä, joka oikeuskäytännön mukaan on aiheuttanut hallituksen jäsenen henkilökohtaisen vahingonkorvausvastuun, voidaan mainita tilanne, jossa yhtiön hallitus on laiminlyönyt osakeyhtiölain 20 luvun 23 §:n mukaisen velvollisuutensa ilmoittaa yhtiön oman osakepääoman menettämisestä kaupparekisteriin viipymättä.

Hallituksen jäsenen vahingonkorvausvastuuseen johtaneita toimenpiteitä voivat olla osakeyhtiölain vastainen varojenjako yhtiöstä, yhtiön omaisuuden realisointi selvästi alihintaan tai vastaavasti yhtiön omaisuuden myyminen lähipiiriin kuuluville henkilöille ylihintaan.

Joka tapauksessa hallituksen ja sen jäsenen toimia arvioidaan aina objektiivisesti verraten toimintaa tai laiminlyöntiä osakeyhtiölain huolellisuusvelvoitteeseen ja osakkeenomistajien yhdenvertaiseen kohtelemiseen. Hallituksen jäsen ei voi vedota vastuuvapauteen väittämällä, että hän ei ollut tilanteesta tietoinen tai tuntenut lainsäädäntöä riittävällä tarkkuudella. Hallituksen jäsenen on oltava aktiivinen ja hänen on oltava tietoinen yhtiön asemasta.

Maksukyvyttömyys ja hallituksen vastuu

Yhtiön huolellinen johtaminen korostuu poikkeusolosuhteiden aikana, jolloin pienilläkin päätöksillä voi olla suuri vaikutus yhtiön liiketoimintaan. Hallituksen keskeisiä tehtäviä ovat varainhoidon seuraaminen sekä yhtiön toiminnan valvontatehtävät. Yhtiön talouden ennustettavuus edellyttää sitä, että hallitus valvovana toimielimenä on ajan tasalla yhtiön taloudellisesta tilanteesta mukaan lukien maksukyvystä tai -kyvyttömyydestä.

Osakeyhtiölain 13 luvun 2 §:n mukaan varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Yhtiön maksukyvyn arviointi kuuluu hallituksen yleisen huolellisuusvelvollisuuden piiriin (OYL 1:8 § ja 13:6.1 §). Maksukyvyn arviointi on tehtävä huolellisesti, mikäli ei ole riidatonta, että varojenjako ei vaaranna yhtiön maksukykyä. Osakeyhtiölain 13 luvun 2 §:n tarkoitus on suojata yhtiön velkojia siltä, etteivät yhtiön osakkeenomistajat voi jakaa yhtiön varoja itselleen aiheuttaen sillä yhtiön joutumisen maksukyvyttömäksi ja esimerkiksi konkurssiin.

Yhtiön maksukyvyttömyyden syitä voi monesti olla useita, jotka voivat olla monimutkaisia, toisistaan riippuvia ja vaikeasti tulkittavissa, joten huolellinen valmistelu ja asioiden selvittäminen on yhtiön ja sen hallituksen edun mukaista.

Tilapäinen maksukyvyttömyys, ei riitä konkurssiin asettamiseen, vaan maksukyvyttömyyden on oltava jatkuvaa.

Oikeustieteessä maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että velallinen muuten kuin tilapäisesti on kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Maksukyvyttömyys on siis eri asia kuin ylivelkaisuus, jolla tarkoitetaan sitä, että velallisen velat ovat suuremmat kuin hänen varansa. Maksukyvyttömäksi ei kuitenkaan katsota yhtiötä, jolla ei ole ongelmia rahoituksen saamisessa. Esimerkiksi yrityssaneerausta koskevassa kirjallisuudessa on katsottu, ettei velallinen ole maksukyvytön, jos erääntyneiden velkojen maksuun on lyhyen ajan sisällä saatavissa riittävästi varoja velallisen liiketoiminnan kassavirrasta, omaisuuden realisoinneista taikka tuotto- tai muista rahoitusjärjestelyistä.

Kun yhtiö asetetaan konkurssiin, on sen katsottu olevan muutoin kuin tilapäisesti maksukyvytön.Tilapäinen maksukyvyttömyys, jolla tarkoitetaan verraten lyhyttä maksukyvyttömyysaikaa, ei siten riitä konkurssiin asettamiseen, vaan maksukyvyttömyyden on oltava jatkuvaa. Tilapäinen maksukyvyttömyys on luonteeltaan oikeastaan likviditeettikriisi, jossa velallisella ei ole käytettävissä varoja jonkin tietyn ajankohdan tarpeeseen, mutta velallinen saa kuitenkin myöhemmin varoja erääntyneiden velkojensa maksamiseen.

Velallisyhtiön ennen konkurssia tekemät ja velkojien oikeuksia loukkaavat oikeustoimet voidaan peräyttää takaisinsaannilla konkurssipesään, kun velallinen oli oikeustointa tehtäessä maksukyvytön tai että oikeustoimi osaltaan johti velallisen maksukyvyttömyyteen ja sillä on sopimattomasti suosittu yhtä tai useampaa velkojaa toisten velkojien kustannuksella siirretty omaisuutta pois velkojien ulottuvilta tai tehty järjestely, jolla on lisätty velkoja velkojien vahingoksi.

Todella harvinaisia ovat muut konkurssivelallisen johtoa vastaan nostetut johdon huolellisuusvelvoitteen laiminlyöntiä tai muut osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisia toimia koskevat rikosperusteiset kanteet.

Yhteenveto

Haastavat ajat vaativat yritysten johdolta vaikeita ratkaisuja liiketoiminnan ohjaamisesta läpi kriisin sekä erityisen tarkkaa seurantaa yrityksen taloudelliseen tilanteeseen liittyen. Päätösten tekeminen tilanteissa, joissa yhtiön maksukyky on olennaisesti heikentynyt, tulisi tehdä huolellisesti ja objektiivisesti arvioiden kuinka tehty päätös vaikuttaa yhtiöön tai sen velkojiin.

Hallituksen päätöksenteon ja hallituksen jäsenten huolellisuutta ja objektiivisuutta arvioidessa keskeisessä roolissa ovat  päätöksentekohetkellä vallinnut tilanne ja hallituksen tuolloin käytettävissä ollut tieto sekä taloudellisen tilanteen kehityksen ennustettavuus. Hallituksen päätösten valmistelu ja riittävä dokumentointi kuuluvat hyvään hallitustyöskentelyyn ja voivat olla ratkaisevassa asemassa, mikäli kriisiaikaista päätöksentekoa jouduttaisiin jälkikäteen arvioimaan.

Asianajaja, Senior Associate Eero Urtti työskentelee Asianajotoimisto Urtti & Toiviaisessa. Hän on erikoistunut konkurssioikeuteen ja toimii konkurssipesien pesänhoitajana. 


Lue lisää laki-aiheisia artikkeleita täältä.

Liittyvät artikkelit