Henna Mikkonen pääekonomisti

Henna Mikkonen: Talous on ihmisiä varten

Säästöpankkiryhmän pääekonomisti vaihtoi psykologin haaveet taloustieteeseen. Tieteenalojen vahva kytkös kuitenkin yllätti. Nyt Henna Mikkonen pohtii tunteiden, optimismin ja pessimismin vaikutuksia talouskehitykseen.

Ihmisten käyttäytyminen ja sitä ohjaavat tekijät ovat aina kiinnostaneet minua. Lukiossa harkitsin pitkään, josko hakeutuisin lukemaan psykologiaa. Työllistymisnäkymien – ja tunnustettakoon, että myös sen aikaisen ihastukseni perässä – päädyin kuitenkin kauppakorkeakouluun lukemaan kansantaloustiedettä.

Ihmisten käyttäytymistä ohjaavia tekijöitä mietitään kansantaloustieteessäkin, ja ekonomistit puhuvat usein kannustimista. Kannustimet vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen. Taloustieteessä asioita myös katsotaan mallien ja numeroiden kautta, mihin on hyvät perusteet. ”Sivuvaikutuksena” voi kuitenkin käydä niin, tai ainakin minulle on käynyt, että numeroita tuijotellessa helposti unohtuu, että talous on ihmisten toimintaa ja taloudellisen toiminnan tarkoituksena on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen.

Koronakriisi sai tilastot elämään 

Koronakriisi toi kuitenkin hyvä muistutuksen siitä, että talous on ihmisiä. Koronakriisin edetessä olemme saaneet lukea järkyttävän suurista muutoksista erilaisissa taloudellisissa tilastoissa. Suomessa on yt-neuvottelujen piirissä yli puoli miljoonaa ihmistä, teknologiateollisuuden yrityksistä yli viidennes on irtisanonut tai irtisanomassa ihmisiä jne. Tilastoja lukiessa ei voi olla ajattelematta niiden takana olevia ihmisiä ja sitä, miten heidän elämänsä muuttuu. Tämä on itselleni ainakin tervetullutta pohdintaa, jonka toivon muistavani myös koronan jälkeen.

Talous on myös psykologiaa 

Päätyessäni lukemaan kansantaloustiedettä psykologian sijaan, en osannut ajatella, että näillä tieteenaloilla on niinkin vahva kytkös toisiinsa. Koska talous on ihmisiä, on se myös psykologiaa. Ihmisten käyttäytymistä ohjaavat rahallisten kannustimien lisäksi myös tunteet, asenteet ja odotukset tulevasta. Jos liian pessimistiseksi heittäydytään, ihmiset helposti lamaantuvat ja se vaikuttaa koko talouteen. Liiallinen optimismi voi puolestaan johtaa ylisuureen riskinottoon ja monenlaisiin ylilyönteihin.

Onko pessimisti uskottavampi? 

Ollako optimisti vai pessimisti? Tämän tasapainon kanssa olen usein henkisesti kamppaillut esityksissäni ja medialle antamissani lausunnoissa. Luonteeltani taidan olla optimisti, ja huomaan, että mieluummin yritän löytää asioista myös positiivisia puolia ja mahdollisuuksia. Mutta yleensä himmailen optimismiani, sillä minusta tuntuu, että on uskottavampaa olla pessimisti.

Narratiivit ohjaavat taloutta 

Taloustieteen nobelisti Rober Shiller on viime vuosina tuonut esille teoriaansa, jonka mukaan taloutta ohjaavat pitkälti myös kulloinkin vallitsevat narratiivit. Näillä narratiiveilla on taipumus levitä ja alkavat jopa itse toteuttamaan itseään. Vähän samaa asiaa kertoi myös Raimo Sailas, jonka esitelmää ”talouspolitiikkaa viidellä vuosikymmenellä” taannoin kuuntelin. Sailas kertoi esityksessään, että 70-luvun öljykriisin jälkeen Suomen talouspolitiikkaa vaivasi pitkään riitaisa ja pessimistinen mieliala. Sitten jossain vaiheessa hänen mukaansa ilmapiiri muuttui ja yleinen lamaannus muuttui haluksi nostaa Suomi ylös kurjuudesta. Tätä ilmapiirin muutosta Sailas kuvaa jopa vähän henkimaailman asiaksi. ”Mikä fiilis vallitsee maassa, sillä on paljon merkitystä”.

Pessimismille on toki nykyisessä taloustilanteessa paljon perusteita. Moni talouden mittari on ennen näkemättömän heikolla tasolla. Mutta tässä maailmantilassa on myös vaara, että liiallinen pessimismi saa ylivallan ja tukahduttaa orastavan optimismin ja pahimmillaan myös taloudellisen aktiviteetin siemenet. Kun toivottomuus on vallalla, ihmiset eivät uskalla kuluttaa ja yritykset tehdä investointeja. Toivoa ja optimismia on hyvä ylläpitää uhkakuvien rinnalla – myös ekonomistien suulla. Sopiva annos optimismia narratiiviin voi johtaa parempaan lopputulemaan, uskottavuuden kärsimättä. Näin ainakin toivon.


Kirjoittaja Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti. Hänen sydäntään lähellä ovat maailman- ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi ihmisten taloudellinen hyvinvointi.


Lue lisää Säästöpankista tästä.

Liittyvät artikkelit