Sanna Fäldtin mukaan itsensä johtaminen on pohja mielen hyvinvoinnille. Kuva: Antti Nyman

Sanna Fäldt: Itsensä johtaminen on työelämän tärkein tulevaisuustaito

Työnteon mallit ovat mullistuneet, mutta ihmisellä on samanlaiset aivot ja stressijärjestelmä kuin satoja vuosia sitten, kirjoittaa rohkeusvalmentaja Sanna Fäldt.

Sairauspoissaolojen, työuupumuksen ja työkyvyttömyyden kulut ovat Suomessa vuosittain 24 miljardia euroa. Summa vastaa noin puolta Suomen valtion budjetista. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrät ovat kääntyneet kasvuun ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Lähes puolet ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisen lisääntymisestä johtui mielenterveyssyistä. Työelämän vaatimusten kasvu ja sosiaalinen media luovat paineita erityisesti nuorille naisille. He uupuvatkin työssä nyt hyvin nopeaa vauhtia. Nyt saa ja pitää olla huolissaan.

Sekä töissä, että koulussa olemme kiinnostuneita usein asiaosaamisen ja oman tietotaidon kehittämisestä. Tämä ei enää riitä. Tarvitaan aivan uudenlainen osaamiskategoria: itsensä johtaminen. Työkalupakki tähän sisältää tietoista oman ajan, ajattelun, tunteiden, vuorovaikutuksen, ja palautumisen johtamista. Elämäämme sataa tietoa, vaatimuksia, virtuaalisia ja kasvokkaisia kohtaamisia sekä uudenlaista teknologiaa nopeammin kuin koskaan. Ilman tietoisia valintoja oman toiminnan ja ajankäytön suhteen tämän kaiken keskellä, voi oman pään sisällä olla kaaos. Itsensä johtaminen on siksi pohja mielen hyvinvoinnille.

Metataidoista on huutava pula

Väitän, että huonovointisuuden juuret ovat siinä, että emme vain yksinkertaisesti osaa tai jaksa hallita elämäämme tässä muuttuneessa maailmassa. Tästä on todisteena ensimmäisen kappaleen data. Jos emme ole käytännössä oppineet hiljentymään, palautumaan, olemaan itsemyötätuntoisia tai harjoittamaan ajatteluamme, miten voisimme osata näitä taitoja? Työelämässä on valtavan suuri pula tällaisesta niin kutsutusta metaosaamisesta. Työnteon mallit ovat mullistuneet, mutta ihmisellä on samanlaiset aivot ja stressijärjestelmä kuin satoja vuosia sitten. Käytämme niitä parhaan kykymme mukaan, mutta ilman itsensä johtamisen tietoista harjoittelua, sen onnistuminen on usein puhdasta sattumaa.

Annoin Helsingin Sanomille marraskuussa haastattelun, jossa kerroin hyvin yksinkertaisesta oman mielen johtamisen tekniikasta, jonka esittelen juuri julkaisemassani kirjassa Nauti työstäsi. Siinä on ideana huomata, että jokaisella meistä on sisäinen kriitikko ja kommentaattori. Tämä kommentaattori saattaa huomaamattamme sabotoida elämäämme ylimurehtimalla, ylianalysoimalla ja vähättelemällä. Nimesin oman kriitikkoni Pirjoksi. Pirjoa ei saa kokonaan pois päältä, mutta sen ääntä voi auttaa kehittymään lempeämmäksi. Tämä on vain yksi monista tavoista, joiden avulla olen tuonut omaan arkeeni ja oman mieleeni hyvinvointia. Sain artikkelin jälkeen kymmeniä viestejä. Oma LinkedIn postaukseni artikkelista on tavoittanut lähes 16 000 henkeä. Tämä kaikki kertoo, että ihmiset janoavat arkeensa käytännön keinoja voida paremmin.

Hyvinvointi on ihmisen omalla ja myös organisaation vastuulla

Vain harva työpaikka ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon uusimman tutkimustiedon siitä, miten mielen hyvinvointia voisi tukea työn arjessa. Oma kahdenkymmenen vuoden työkokemukseni on osoittanut, että ennaltaehkäisevinä työkaluina käytetään lähinnä liikuntaseteleitä. Kun menee jo huonosti, ihminen ohjataan työterveyteen. Mitä, jos työpaikoilla olisi ihmisiä, joiden tehtävänä olisi tukea työn arjessa puurtavia asiantuntijoita voimaan ja samalla tuottamaan paremmin? Hyvinvoiva työntekijä kun on hyväntuulinen, luova, sitoutunut, innostunut ja tuottelias. Kukapa ei haluaisi tällaista työvoimaa!

Kirjan kirjoittamisen aikana löysin hyvin paljon tutkimusta, jotka vakuuttivat minut siitä, jonka olen kymmenen vuoden tietoisella harjoittelulla töissä oivaltanut käytännössä: omien vahvuuksien tunnistaminen ja käyttö, työn flown rakentaminen, yksilöllinen stressinhallinta sekä tunneälykäs vuorovaikutus ovat henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja työnilon pohja. Onko oma lähijohtaja sopivin henkilö auttamaan tällaisten asioiden opettelussa? Jos on, hänellä pitää olla sille aikaa, kiinnostusta ja lupa. Lisäksi hänen pitäisi osata taidot ensin itse. Tarvitsemme välittömästi työpaikoille hyvinvointiohjausta ja käytännönläheisiä ohjelmia, jotta henkilöstön itsensä johtamisen taidot saadaan päivitettyä tälle vuosituhannelle. Toivon, että me, tuhannet hyvinvoinnille palavat ammattilaiset, saamme auttaa.

Sanna Fäldt on valmentaja ja toinen kokemuksellisen valmennustoimisto Bravers Oy:n perustajista. Sannan kirja ”Nauti työstäsi! Naisen voimakirja työelämään” julkaistiin 28.11.2019 Bazar Kustannukselta.

 

Liittyvät artikkelit