vaikuttajamedia_presser
Henna-Riikka Huhta

Henna-Riikka Huhta: Mites teillä on korona näkynyt?

Koronasta riittää keskusteltavaa ja epävarmuus on käsinkosketeltavaa. Työsuhdejuridisia asiantuntijapalveluja ja esimiesvalmennuksia HR-näkökulmalla tarjoava HR Legal Services on ensilinjassa auttamassa vaikeiden tilanteiden selvittämisessä ja vaihtoehtojen kartoittamisessa. Toimitusjohtaja Henna-Riikka Huhta kirjoittaa blogissa korona-ajan oivalluksista.

Mites teillä on korona näkynyt? Tämä on ehdottomasti yleisin kysymys, mitä olen kuullut omassa työssäni tänä vuonna. Ja onhan sitä keskusteltavaa riittänytkin. Yleinen epävarmuus on yhteinen tekijä kaikissa keskusteluissa. Toiseksi yleisin teema on ollut, miten tilanteesta on selvitty tai aiotaan selvitä. Omasta puolestani sanoisin, että vuosi 2020 on tarjonnut niin paljon dramatiikkaa ja uusia oivalluksia, että tästä vuodesta riittää tarinaa ja ammennettavaa vuosiksi.

Ikimuistoinen kokemus

Mites meillä HR- ja lakipalveluita tarjoavassa yrityksessä korona on näkynyt? Maaliskuu 2020 jää ikimuistoisena kokemuksena mieleen. Se on päällimmäinen ajatus. Toista samanlaista ei varmasti tule. Kaikki varsinaisesti konkretisoitui torstaina 12.3.2020, jolloin uutisten kautta kävi selväksi, että yhteiskuntaa ja yritysten toimintaa tullaan rajoittamaan koronan johdosta rankasti. Tässä tilanteessa oli mielestäni jotain tuttua 90-luvun laman alkuun. Sehän alkoi aikanaan, kun puoliyhdeksän uutisissa kerrottiin, että Suomessa on lama ja lama myös tuli.

Tuona torstaipäivänä maaliskuussa puhelin soi tauotta ja sitä jatkui kolme viikkoa eteenpäin. Pahimmillaan laskin, että päivän aikana puhelinkeskusteluja oli takana lähes viisikymmentä. Meillä HR Legalissa alkoi heti näkymään, että projekteja siirrettiin ja valmennuksia peruttiin tai siirrettiin. Samassa rytäkässä monet vanhat ja uudet asiakkaat ottivat yhteyttä ja toivoivat nopeasti juridista apua ja helpotusta tilanteeseen. Epäuskoiset fiilikset tulivat monen asiakkaan viesteistä läpi. Tilannetta pidettiin epätodellisena ja samaan aikaan hyvinkin konkreettisena. Monien yritysten oli pakko toimia heti. Osalla liiketoiminta lakkasi kuin seinään, eikä näköpiirissä ollut muuta ratkaisua kuin lomautukset. Osa halusi vain ymmärtää tilannetta ja miten tässä tilanteessa voisi reagoida ennakollisesti niin hyvin, että tästä selvitään. Tuska, mikä tuli läpi erityisesti omistajayrittäjien ja toimitusjohtajien kautta, oli käsin kosketeltavaa. Mutta tästäkin oli selvittävä ja onneksi pystyimme auttamaan.

”Nyt ei puhuta enää lomautuksista, vaan irtisanomisista.”

Meidän konsultit ja lakimiehet tekivät tauotta työtä useamman kuukauden ja vasta kesän kynnyksellä tilanne alkoi hieman tasaantumaan. Nyt syksyllä samanlaista paniikkia ei ole enää ilmassa, mutta prosessit jatkuvat. Nyt ei puhuta enää lomautuksista, vaan irtisanomisista tai muista pitkän aikavälin toimenpiteistä. Työvoiman vähentäminen on ollut monelle se viimeisin asia, mitä tahdotaan tehdä. Vastuullisen tehostamisen nimissä kaikki muutkin keinot on selvitetty ja kokeiltu. Asiakkaamme pohtivat, mitä vapaaehtoisia järjestelyjä meillä on käytettävissä? Löytyisikö uusista työaikamuodoista apua? Auttaisiko paikalliset sopimukset? Löytyisikö uutta liiketoimintaa? Monessa asiakasyrityksessämme strategiat on laitettu uusiksi tai niitä on tarkistettu. Innovaatioitakin on tullut paljon!

Selviytymisstrategia: Yhdessä

Oma kokemukseni on, että 90-luvun lamasta opittiin Suomessa paljon. Suomen toimet tämän kriisin edessä ovat aivan toista luokkaa kuin lähes 30 vuotta sitten. Nyt saatiin yllättäen ja nopeasti joustavia työelämän sääntöjä aikaan, joilla helpotettiin tilannetta. Tukea oli tarjolla, myös rahallista, ja osui se sitten aina ihan nappiin, niin tällä kaikella on ollut todella iso merkitys. Aiemmin näin ei ollut. 90-luvun lamassa, yrittäjien ja yritysten oli lähinnä pelastettava itsensä ja keksittävä itse selviytymiskeinot omista lähtökohdista käsin.

90-luvun lama on ollut itselläni monta kertaa mielessä tämän kriisin aikana. Olen yrittäjäperheestä ja olin 15-vuotias, kun lama iski koko Suomeen. Niin myös meidän perheeseen. Meillä oli sitä kuuluisaa valuuttalainaa ja, kun markka laitettiin kellumaan, pankista tuli viesti, että kaikki lainat oli maksettava 7 pv sisällä. Helppo homma, kun asiakkaita ei käynyt ainuttakaan useampaan kuukauteen. Mutta, miten siitä selvittiin, ilman yhteiskunnan tukea, ilman, että kukaan meistä menetti järkeänsä? Olemme tätä usein perheenä miettineet ja olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että ratkaisu oli se, että päätettiin pärjätä yhdessä. Me yhdessä perheenä teimme asioita, joilla saatiin tulevaisuus pyörimään.

”Yhteistyö ja yhdessä tekeminen ovat lisääntyneet.”

Kun olen nyt koronan aikana kuunnellut asiakasyrityksiämme ja yhteistyökumppaneita, todella monet tuovat esiin sen, kuinka yhteistyö ja yhdessä tekeminen ovat lisääntyneet. Kaikilla on yhteinen tahto ja kova halu selvitä tilanteesta yhdessä. En tyrkytä kenellekään neuvoja tässä tilanteessa ja korona on kuitenkin eri asia kuin 90-luvun lama, mutta jotain menneisyydestä voi aina oppia. Yhdessä tekeminen ja yhteinen tahto on aivan keskeisessä osassa siinä, miten yritykset tai organisaatiot selviävät kriisistä. Kriisejä tulee jatkossakin, mutta olennaista on se, miten ja millä keinoilla niitä käsitellään ja miten niistä selvitään. Ja ennen kaikkea mitä niistä opitaan.


Kirjoittaja Henna-Riikka Huhta on HR- ja lakipalveluita tarjoavan HR Legal Services Oy:n toimitusjohtaja.


Lue lisää vaikuttajablogeja täältä.

Liittyvät artikkelit