vaikuttajamedia presser
opiskelijat

Oppivelvollisuuden laajentuminen ja maksuton toinen aste

Nykyiset peruskoulun 9-luokkalaiset ovat ensimmäisiä, joiden oppivelvollisuus jatkuu maksuttomana toiselle asteelle. Hallituksen tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa kaikilla koulutusasteilla, kaventaa oppimiseroja sekä parantaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Hyviä tarkoitusperiä seuraa kuitenkin myös varjopuolia.

Ammatillinen toisen asteen koulutus tuottaa yli puolet koko Suomen työvoimasta. Yhteishaun kautta tulleita opiskelijoita Hyriassa on noin 1700–1800. Tieto oppivelvollisuuden laajentamisesta otettiin Hyriassa vastaan ristiriitaisin tuntein. Sen vaikutusten uskotaan jäävän ennakoitua pienemmiksi ja tuovan mukanaan ennakoituja suurempia kustannuksia.

“Tavoite siitä, että jokainen suomalainen saisi vähintään toisen asteen tutkinnon on hyvä. Toisaalta se on ollut tähänkin asti mahdollista. Tuoko velvollisuus tai pakko lisäavun opiskelijoille, joilla on motivaatio- tai terveydellisiä haasteita?”, pohtii Hyrian rehtori Tuula Kortelainen.

Pakko ei tervehdytä eikä pakko tuo motivaatiota

Opiskelijamääriin ei Hyriassa odoteta merkittävää kasvua. Vaikein tehtävä on motivaation herättäminen niissä opiskelijoissa, joilla ei ole itsellä motivaatiota, kiinnostusta tai valmiuksia opiskeluun.

“Yhteisvalinnan myllyssä opiskelija voi päätyä opiskelemaan alaa, joka ei kiinnosta. Osalla on valmiiksi muita ongelmia, joita oppivelvollisuus ei ratko. Eikä oppilaitos ole loppuun asti velvollinen huolehtimaan opiskelujen etenemisestä. Riittää, että yritämme parhaamme jokaisen opiskelijan kanssa. Sen jälkeen nuori palautuu asuinkuntansa vastuulle”, huomauttaa Hyrian hallintopäällikkö Sami Silvennoinen.

Tuula Kortelainen olisi mieluummin suonut lisää panostusta perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen. Nyt kun laki on tullut voimaan, sen kanssa on kuitenkin elettävä. Yhteistyötä tehdään entistä tiiviimmin myös kuntien yläkoulujen suuntaan. Molemmille tulee muutoksen myötä lisää lakisääteistä ohjausvastuuta. Kortelainen toivoo entistä tiiviimpää yhteistyötä perusopetuksen opinto-ohjaajien kanssa, jotta he osaisivat kertoa monialaisemmin eri vaihtoehdoista nuorille.

“Oppimisvaikeuksia voidaan pyrkiä taklaamaan erilaisilla opiskelijahuollon palveluilla, kunhan halu oppia löytyy. Olemme jo syksystä asti kehittäneet uudenlaisia palveluita, tukitoimia ja ohjauspalveluita. Neljässä perustutkinnossa alkaa pienryhmiä, joissa ryhmäkoko on pienempi, noin 10–12. Ammatilliseen koulutukseen valmistavan VALMA-koulutuksen kautta pyritään rakentamaan sopivaa polkua opintojen pariin. Sen kautta opiskelija saa lisäaikaa tutustua ja kokeilla ennen alan valintaa.”

Laajamittainen vaikutus alueella

Entä mitä tapahtuu rahoituksen mahdollisesti kiristyessä? Silvennoinen kertoo, että tuleva rahoitus on laskennallista, eikä vastaa todellisia kuluja. Hän toivoo kuntapäättäjiltä joustavuutta ja tukea myös ammatilliseen koulutukseen. Hyria nappaa noin 35 prosenttia yhteisvalinnan kautta tulevista nuorista ja on merkittävä kouluttaja omistajakuntiensa Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen alueella. Tutkintotavoitteisia opiskelijoita on yli 6 000 – nuoria, aikuisia, työn ohessa opiskelevia ja ammatinvaihtajia. Koulutusta tarjotaan myös yrityksille alueen elinkeinoelämää palvellen.

“Olemme isompi kuin pieni kunta ja vaikutamme muuhunkin kuin nuoriin. Kuntien valtuutetut ja kuntavaaliehdokkaat ovat tervetulleita tutustumaan Hyrian toimintaan”, Silvennoinen sanoo.


Lue lisää Hyriasta.

Liittyvät artikkelit