Tekoäly muuttaa juristin työtä nyt nopeammin kuin kertaakaan vuosikymmeniin. Kone osaa laatia sopimusluonnokset, käydä läpi massiivisia asiakirjanippuja ja vastata peruskysymyksiin sekunneissa.
”Kun kone hoitaa rutiinit, ihmistyön arvo siirtyy sinne, minne tekoäly ei yllä: asiakkaan kohtaamiseen, kuunteluun ja luottamuksen rakentamiseen. Asiakas ei maksa enää siitä, että juristi muistaa pykälät, vaan siitä, että joku kuuntelee, ymmärtää tilanteen ja kantaa vastuun”, toteaa lakitoimisto Fondian toimitusjohtaja Timo Lappi.
Kuitenkin vain murto-osa suomalaisista pitää juristeja helposti lähestyttävinä. Juristeja pidetään kiireisinä, muodollisina, ahneina ja kuivakkoina. Tämä selviää Fondian kesäkuussa 2026 teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielikuvia juristeista. Sähköiseen kyselyyn vastasi 1 000 yli 18-vuotiasta suomalaista.
Tutkimuksen mukaan reilu neljännes (29 %) suomalaisista ei juuri luota siihen, että juristi ajaa ensisijaisesti asiakkaansa etua. Mielikuva juristin ahneudesta korostuu iän myötä. Nuorista (18–24-vuotiaat) juristia pitää ahneena reilu kymmenesosa (12 %), kun taas yli 65-vuotiailla luku nousee lähes puoleen (48 %).
Tulevaisuuden juristi on asiakaspalvelija
Mielikuva ei juuri imartele ammattia, joka on vuodesta toiseen yliopistojen suosituimpia hakukohteita ja arvostetuimpia aloja. Tänäkin syksynä noin 600 uutta opiskelijaa aloittaa oikeustieteen opinnot suomalaisissa yliopistoissa.
”Tulevat juristit valmistuvat ammattiin, jossa menestyminen vaatii lakiosaamisen rinnalle inhimillisiä taitoja – sellaisia, joita alalla ei perinteisesti ole korostettu. Tulevaisuuden juristi on asiakaspalvelija, mikä on monelle alalla vielä vieras ajatus”, Lappi pohtii.
Hänen mielestään tutkimustulokset ovat hälyttäviä, mutta niissä piilee myös mahdollisuus. Tutkimuksessa selvisi, että lähes puolet (46 %) näkee juristin nimenomaan ongelmanratkaisijana, joka auttaa ja ennaltaehkäisee riskejä. Ristiriidan juuri ei olekaan juristien osaamisessa, vaan alan ansaintalogiikassa ja toimintatavoissa. Lapin mukaan mielikuva ahneesta ja kiireisestä juristista on suoraa seurausta alan perinteisestä tuntilaskutuksesta.
“Kun asiakas pelkää, että jokainen puhelu ja sähköposti käynnistää taksamittarin, aitoa luottamusta on vaikea rakentaa. Koska tekoäly tekee rutiinien pyörittämisestä lähes ilmaista, asiakas ei enää suostu maksamaan tunneista. Alan on pakko siirtyä kohti ennustettavaa hinnoittelua ja aitoa asiakasarvoa. Tätä luottamuspulaa ei korjata juhlapuheilla, vaan tekemällä työ toisin”, Lappi sanoo.
