Yrityksiä johdetaan nyt kovin arvoin, ensisijaisesti kasvun ja kannattavuuden näkökulmasta. Tuore tutkimusraportti kertoo, että yrityskulttuurin merkitys tunnistetaan strategian onnistumisen kannalta ratkaisevaksi, mutta sitä ei johdeta systemaattisesti.
Johtajatutkimuksen tulokset paljastavat hälyttävän ristiriidan: yritysten tavoitteet ja muutospaineet ovat suuria, mutta ymmärrys ihmisten johtamisen merkityksestä näiden onnistumisessa ontuu. ”Pehmeät” teemat mahtuvat johtoryhmien agendalle alle puolella organisaatioista.
Yksilötasolla johtajat nostavat muutosjohtamisen osaamisen itselleen tärkeimmäksi teemaksi. Kuitenkaan sen onnistumisen kannalta kriittisiin asioihin, kuten henkilöstön motivaation ja työntekijäkokemuksen johtamiseen, ei panosteta.
”Tutkimustulosten valossa vaikuttaa siltä, että tässä hetkessä kasvua haetaan johtamalla numeroita ja teknologista kehitystä. Ihmisten johtaminen jää sivurooliin. Esimerkiksi yrityskulttuurin merkitys tiedostetaan, mutta sen johtaminen jää abstraktille tasolle ilman konkreettisia rakenteita, mittareita ja käytäntöjä”, kommentoi Eezy Flown tutkimus- & tietojohtaja Johanna Lehmus.
Puolet johtoryhmistä ei ole vielä pysähtynyt miettimään, millaisella kulttuurilla strategiat toteutetaan. Se paljastaa valtavan hyödyntämättömän taloudellisen potentiaalin.
”On rohkaisevaa nähdä, että yhä useammin kulttuurista haetaan ratkaisuja kilpailukyvyn, asiakaskokemuksen ja henkilöstön motivaation vahvistamiseen – juuri näiden kautta voidaan vapauttaa se kasvuvoima, jota esimerkiksi strategiset teknologiahankkeet hankkeet yksin eivät synnytä”, sanoo Eezy Leidenschaftin yrityskulttuurimuotoilija Katriina Grönqvist.
Vuosittain toteutettavaan kyselytutkimukseen osallistui kesällä 2025 yhteensä 300 vastaajaa, joista 68 % toimii johtoryhmässä ja 25 % hallitusroolissa. Yli 250 henkilön organisaatiossa vastaajista työskenteli 35 %, keskisuuressa organisaatiossa 34 % ja pienessä organisaatiossa 31 % (alle 50 henkilöä).
Keskeiset havainnot 2025
- Johtoryhmien fokus on numeroissa ja teknologiassa
Tärkeimmät prioriteetit ovat viime vuoden tapaan kannattavuus ja kasvu, joita tukevat strategian ja teknologian – erityisesti tekoälyn – hyödyntäminen. Johtamisen kehittäminen, työntekijäkokemus ja organisaatiokulttuuri jäävät vähemmälle huomiolle, vaikka samaan aikaan muutosjohtaminen on johtajien omalla agendalla ykkössijalla. Johtajat arvioivat omaa työskentelyään kouluarvosanalla 7,5. Tämä keskinkertainen arvosana kertoo omaa kieltään siitä, että suomalaisissa johtoryhmissä ei päästä huippusuorituksiin. - Suomalaisorganisaatioiden yrityskulttuurin maturiteetti on matala
Kulttuuri tunnistetaan strategian onnistumisen kannalta ratkaisevaksi, mutta sen johtaminen jää abstraktille tasolle ilman konkreettisia rakenteita, mittareita ja käytäntöjä. Vain puolet organisaatioista on edes määrittänyt tavoitekulttuurin. Hallituksen jäsenten rooli yrityskulttuurin johtamisessa nähdään ohuena. - Yrityskulttuurin kehittämisen ajurit kumpuavat organisaatioiden sisältä
Kulttuurimuutokseen sysää useimmiten strategia, henkilöstön motivaatio ja hyvinvointi tai organisaatiomuutos. Ulkoiset ajurit, kuten kilpailukyvyn vahvistaminen, asiakaskokemus tai markkinamuutokset, ovat harvemmin liikkeellepanevia voimia. Monissa organisaatioissa kulttuurimuutosta ei ole käynnistetty lainkaan.
Lue koko tutkimusraportti.
__
Lisää aiheesta tutkimus.
