vaikuttajamedia presser
nuorilla

Miten nuorilla menee?

Etäopiskelu on vaikuttanut myös digiajan nuoriin. Vaikka moni opiskelija on omaksunut nopeasti uudet toimintatavat, myös haittavaikutuksia on nähtävissä. Saamattomuus, vuorokausirytmin muutos, mielialavaihtelut ja yksinäisyys ovat korona-ajan seurannaisvaikutuksia, joiden taakkaa kannamme vielä vuosia eteenpäin.

Opiskelijoiden hyvinvointia pyritään Hyriassa seuraamaan aktiivisesti moniammatillisessa yhteistyössä toimien. Tyypillisiä hälytysmerkkejä ovat poissaolot ja opintojen viivästyminen, mutta myös opiskelijoiden käytös- ja mielialamuutoksia tarkkaillaan arjessa.

Tukea ja ohjausta on saatavilla monipuolisesti joko Hyrian itse tuottamana tai kumppaneiden kautta. Opiskelijoilla on käytössään arsenaali opiskelijahuollon ammattilaisia, kuraattoreista, erityisopettajista ja opoista terveydenhuollon ammattilaisiin. Osa palveluista liittyy suoraan opiskelupäivään, yhtä lailla arjessa on kytkös etsivään nuorisotyöhön, kaupunkien nuorisopalveluihin sekä Ohjaamon palveluihin.

”Hyria on merkittävä kouluttaja alueella. Tavoitteenamme on, että opiskelijat valmistuvat ja sijoittuvat työelämään tai jatko-opintojen pariin. Yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa kehitämme prosesseja, jotta jokaista opiskelijaa voidaan tukea tällä matkalla”, sanoo opiskelijahyvinvointipäällikkö Heidi Lindholm.

Verkkokampus ja virtuaaliset palvelut

Koronapandemian myötä iso osa Hyrian tarjoamista opinnoista muutettiin pikavauhtia virtuaaliseen muotoon. Opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen näkökulmasta muutokset vaativat Lindholmin mukaan nopeaa reagointia, suunnittelua ja opetuksen uudelleenjärjestelyä.

Erityisopetusta ja opinto-ohjausta tarjotaan virtuaalisesti, myös kuraattorin ja psykologin palveluita jonkin verran. Tarvittaessa näitä pyritään tarjoamaan myös lähipalveluina. ”Erityisesti verkossa tapahtuvasta opinto-ohjauksesta on hyviä kokemuksia. Myös peruskoulujen suuntaan tehtävä yhteistyö on muuttunut virtuaaliseksi. Olemme kehittäneet uusia tapoja ja käytäntöjä – aina ei tarvitse liikutella massoja, jotta asioita saadaan näkyviksi.”

Elämme digiajan hektisessä maailmassa, jossa nuorten elämä on erilaista kuin mitä oma kokemuksemme nuoruudesta on.

Kampuskoordinaattori Laura Heikkilä kuvailee tehtäväänsä opiskelijakokemuksen rakentajana. ”Meidän tehtävämme on mahdollistaa opiskelijalle ja kampuskävijälle onnistumisen kokemuksia. Haluamme ylläpitää turvallista ilmapiiriä, joka herättää luottamusta ja lisää hyvinvointia.”

Tavoitteena on myös opiskelijoiden sitouttaminen, aktivoiminen ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Verkon kautta opiskelijoita on saatu herkemmin mukaan eri työ- ja kehittämisryhmiin, joissa heiltä on saatu Lindholmin sanoin ”äärettömän hyviä näkökulmia”.

Elämme digiajan hektisessä maailmassa, jossa nuorten elämä on erilaista kuin mitä oma kokemuksemme nuoruudesta on. Helmikuussa avattu Hyria verkkokampus on opiskelijoille kevyt tiedotuskanava sekä virtuaalinen kohtaamispaikka keskustelupalstoineen ja aktiviteetteineen, joita opiskelijat itsekin tuottavat. Myös opiskelijahuollon palvelut ovat saatavilla verkkokampuksessa. ”Chat-palvelu on erityisen suosittu. Siinä voi matalalla kynnyksellä puhua askarruttavista asioista. Olemme järjestäneet myös muun muassa Kotiväen illan, johon huoltajatkin osallistuivat Zoomin kautta”, Heikkilä kertoo.

Osalle etäopiskelu sopii ja keskittyminen on parempaa. Myös ympärillä oleva tukiverkosto vaikuttaa kokemukseen. Virtuaaliähkyä on jo esiintynyt ja aitoja kohtaamisia kaivataan. ”Kampukselle päästessään opiskelijat ovat iloisia. Oman ryhmän näkeminen ja kampukselle tuleminen ovat merkityksellisiä asioita opiskelijan arjessa”, Heikkilä sanoo.

Hälytysmerkkejä jo havaittavissa

Etäaikana opiskelijoiden hyvinvointia on pyritty selvittämään muun muassa Mitä sulle kuuluu? -kyselyn kautta. Chat-toiminto eri ohjelmissa mahdollistaa matalan kynnyksen yhteydenpidon ja opiskelijoiden osallistamisen keskusteluihin. Viime aikoina on ollut havaittavissa aikaansaamisen heikentymistä ja merkkejä jopa masentuneisuudesta, ahdistuneisuudesta ja elämänhallinnan haasteista. ”Ehkä sitä voisi kuvata tietynlaisena sitoutumisen vaikeutena. Edes etäopiskelijoille tarjottavaa ilmaista ruokapakettia ei enää noudeta, vaikka sellaisen olisi etukäteen varannut”, Heikkilä toteaa.

Hän uskoo, että korona-ajan seurannaisvaikutuksia tullaan kantamaan vielä pitkään. Se tulisi huomioida opiskelijahuollon resursoinnissa tulevaisuudessa. Heikkilä ja Lindholm toivovat päättäjiltä huomiota sekä palveluita lasten ja nuorten elämään jo varhaisemmassa vaiheessa. ”Toisella asteella näkyy ongelmien kasaantumista, niihin olisi hyvä puuttua jo varhaisemmassa vaiheessa. Yhteiskunnallisiin muutoksiin tulisi muutenkin reagoida aiempaa nopeammin. Elämme digiajan hektisessä maailmassa, jossa nuorten elämä on erilaista kuin mitä oma kokemuksemme nuoruudesta on. Tavoitteena ei välttämättä ole enää valmistua ammattiin, jossa tehdään 40 vuoden työura. Työsuhteet ovat lyhyempiä ja ammatinvaihdokset ovat yleisiä. Meidän on tarjottava kaikille mahdollisimman hyvät eväät elämään”, Lindholm huomauttaa.

Heikkilä on huolissaan nuorten liikkumisen vähentymisestä. Hän on mukana Liikkuva Hyria -hankkeessa, joka liittyy valtakunnalliseen Liikkuva opiskelu -ohjelmaan. ”Liikunnan vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on merkittävä, myös vertaistuen ja vertaisryhmien myötä. Siksi matalan kynnyksen harrastamisen mahdollisuuksia tulisi lisätä. Myös oppilaitoksissa tulisi pitää tiukasti kiinni liikkumisen mahdollisuuksista ja vähentää istumista. Hyvää fyysistä kuntoa vaaditaan myös työelämässä”, Heikkilä muistuttaa.


Lisää aiheesta koulutus.

Liittyvät artikkelit