Suomen kasvu
Kasvun saavuttamiseksi suurten kaupunkiseutujen potentiaali on otettava täysimääräisesti käyttöön. Kuva: Tampereen kaupunki

Suomen kasvu syntyy suurissa kaupungeissa

Väestönkasvu, uudet työpaikat, investoinnit ja innovaatiot keskittyvät erityisesti Helsingistä Tampereen kautta pohjoiseen ulottuvalle kasvukäytävälle.

Kasvavat kaupunkiseudut vastaavat yhä suuremmasta osasta Suomen talouden uudistumista, mutta nykyiset rakenteet eivät kaikilta osin tunnista niiden erityistarpeita. Väestönkasvu, kansainvälistyminen, palvelutarpeet sekä infrastruktuuri- ja asuntotuotannon investoinnit lisäävät painetta erityisesti suurissa kaupungeissa.

Kumppanuuksilla vauhditetaan kasvua

Jotta suuret kaupungit voisivat täysimääräisesti osallistua Suomen kasvun rakentamiseen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen on taloudellisten ja toiminnallisten edellytysten oltava kunnossa.

Pirkanmaa esittää ratkaisuksi valtionosuusjärjestelmän korjaamista. Kasvavat kaupunkiseudut ovat Suomen kasvun moottoreita, mutta onnistuakseen ne tarvitsevat vahvaa kumppanuutta valtion kanssa. Siksi kaupunkipolitiikan on perustuttava sopimukselliseen yhteistyöhön. MAL-sopimukset, ekosysteemisopimukset ja valtion ja suurten kaupunkien strateginen allianssiyhteistyö ovat osoittaneet toimivuutensa.Yhteistyöllä varmistetaan, että investoinnit kohdistuvat vaikuttavasti esimerkiksi joukkoliikenteeseen, asumiseen ja TKI-toimintaan. Samalla tuetaan kestävää kasvua, joka vahvistaa koko maan kilpailukykyä.

– Nykyisellään peruspalveluiden valtionosuudet eivät vastaa suurten kaupunkien kasvun, investointipaineiden ja palvelutarpeiden todellisuutta. Tulevan hallituksen on ensi töikseen korjattava valtionosuusjärjestelmä vastaamaan palvelutuotannon tarpeita, sanoo Tampereen pormestari Ilmari Nurminen.

Yhteistyöhön perustuva poikkialainen kaupunkikehittäminen antaa suurille kaupungeille valmiudet vastata yhtä aikaa segregaation torjunnan, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja kestävän siirtymän tarpeisiin.

Toimivat kaupungit mahdollistavat sujuvan arjen ja kasvun dynamiikan

Kaupunkien elinvoima rakentuu arjen tasolla. Sujuva liikkuminen on kasvun perusedellytys. Toimivat yhteydet parantavat työvoiman liikkuvuutta, nopeuttavat kohtaantoa ja tukevat yritysten sijoittumista kaupunkiympäristöön tehokkaasti.

Joukkoliikenne on kaupunkien valinta myös kestävyyden vuoksi. Raideliikenne on keskeisessä roolissa erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla, missä kaupunkirakenteen tiivistäminen on tarpeellista. Raideliikenne yhdistää alueita ympäri Suomea, joten investoinnit raiteisiin eivät ole vain alueellisia hankkeita, vaan kansallinen välttämättömyys.

– Raiteet rakentavat kunnista talousalueen ja talousalueista Suomen kasvun selkärangan, jossa työvoima liikkuu nopeasti ja kestävästi. Raidereformin toimeenpanoa tulee jatkaa sekä panostaa uusiin yhteyksiin ja suurten kaupunkiseutujen raidehankkeisiin, kertoo Tampereen seutujohtaja Päivi Nurminen.

Myös elämänlaatu on vetovoimatekiijä. Kulttuuri ja tapahtumat tekevät kaupungeista kiinnostavia, houkuttelevat ihmisiä ja vahvistavat alueiden identiteettiä. Kulttuurikohteet muodostavat merkittävän elinvoimatekijän kunnille, joten kansallisesti merkittäviin kulttuurikohteisiin kannattaa panostaa määrätietoisesti. Samalla ne lisäävät ympäröivän elinkeinotoiminnan kysyntää.

 

Liittyvät artikkelit