”Jos tuote kestää ammattilaiskeittiössä, on selvää, että se kestää myös kotikeittiössä sukupolvelta toiselle.” . Kuva: Milka Alanen/Presser Oy

Ravintoloitsijan ja tavarantoimittajan pitkän yhteistyön salaisuus: ”Kerromme samaa tarinaa”

Aito win-win –tilanne ei synny kumppania kyräilemällä tai hyötymismentaliteetilla. Laadukkaiden tuotteiden ohella luottamus on kaiken a ja o. Ravintola Olon Pekka Terävä ja Thuesen Jensen Oy:n maajohtaja Klaus Salojoki haluavat levittää kunnioittavan ja kestävään kehitykseen panostavan yrityskulttuurin ilosanomaa.

Kaikki alkoi Helsingin Herttoniemen siirtolapuutarhassa noin kymmenen vuotta sitten. Klaus Salojoki toi tuolloin maahan Weberin grillejä, joista tehtiin puutarhassa kuvattava juttu Optio-lehteen. Mukaan haluttiin julkisuudesta tuttu asiantuntijataho.

”En tuntenut Pekkaa entuudestaan, mutta onneksi hän lähti mukaan. Intressimme kohtasivat heti”, Salojoki kertoo. Hän korostaa myös kemioiden kohtaamisen merkitystä, mikä harvoin bisneksen tekemisestä puhuttaessa nousee esiin. ”Edustamme aivan eri aloja ja meillä on erilaiset taustat, mutta yhteinen tavoite saada yhä useammat suomalaiset hyvän ruuan äärelle – joko ravintolassa tai itse laadukkailla välineillä kokaten – on vienyt meitä eteenpäin.”

Vuodet ovat siis vierineet, firmat, brändit ja nimikkeet vaihtuneet, mutta yhteistyö on jatkunut. ”On helppo puhua sellaisten tuotteiden puolesta, joiden laatua ei lähtökohtaisesti tarvitse epäillä ja joita itse mielellään käyttää. Kerromme brändeistä samaa tarinaa”, Terävä tiivistää.

Pekka Terävän (vasemmalla) ja Klaus Salojoen mielestä hyvän bisneskumppanin tunnistamisessa pätee sama sääntökolminaisuus kuin jalkapallossa: tunnista tilanne, reagoi, luota vaistoihin. Kuva: Milka Alanen
Näin tunnistat laadun

Thuesen Jensen Oy:n valikoimiin kuuluvat muun muassa KitchenAidin korkealaatuiset keittiökoneet, WMF:n laadukkaat paistinpannut ja kattilat sekä Patisse-leipomistarvikkeet. Mutta miten juuri näiden ja muiden Premium-tuotteiden laatu määrittyy pitkän linjan keittiöammattilaisen näkökulmasta?

”Tässä meidän kertakäyttökulttuurissamme on asioita, joihin halutaan panostaa”, Pekka Terävä vastaa. ”Ekologisuus, oma hyvä olo ja sitä kautta ravinto sekä ruuanvalmistukseen liittyvät seikat ovat kasvamassa määrin seikkoja, joiden merkitys korostuu”. Konkreettisena laatukriteerinä Terävä mainitsee kestävyyden – sanan kaikissa merkityksissä. ”Esimerkiksi paistinpannu joutuu ammattilaiskäytössä todella kovalle koetukselle. Jos se kestää ravintolakeittiössä, tiedän, että se kestää myös kuluttajan kotona ja isältä pojalle.”

Kestävyydestä ja paistinpannuista puhuttaessa molemmat miehet tuovat esiin myös kuluttajan roolin. Siinä missä helppohoitoisuus on nykyään merkki laadusta, ei sovi unohtaa, etteivät parhaimmatkaan nahkakengät säilytä loistoaan ja käyttömukavuuttaan hoitamatta. Sama pätee paistinpannuihin. Terävä pitää pienen monologin pannujen paksuudesta, keveydestä, lämmönsitovuudesta, ja siitä kuinka ”pannun pinta ja maine saatetaan pilata esimerkiksi asettamalla kylmä tuote tulikuumalle pannulle.” Vinkit otetaan kiitollisena vastaan, ja Salojoki mainitseekin laatuvalistuksen kuluttajille olevan yksi missioistaan.

Hyvät jutut jakoon

Tämän päivän ravinto- ja ruuanlaittointoilu on saanut osakseen myös arvostelua. Kysymyksen ”ruokahifistelystä” Pekka Terävä kuittaa vastapallolla.

”Mihin tarvitaan Michelin-ravintoloita…no, mihin tarvitaan oopperaa? Ihmiset alkavat ymmärtää, että vastuu omasta hyvinvoinnista on enenevässä määrin todella itsellä, ja että hyvinvointia voi vaalia monin erin tavoin, kokonaisvaltaisesti. Toisaalta on kyse tyypillisestä ylhäältä-alas –ilmiöstä, raja keittiöammattilaisen ja kuluttajakokkaajan välillä hämärtyy ja se on hyvä asia.”

Klaus Salojoki nyökyttelee vieressä. ”Enää hyviä juttuja ei mustasukkaisesti haluta pitää vain omana tietona. Me olemme mukana luomassa uudenlaista tiedonjakamisen ja avoimuuden kulttuuria”, Salojoki toteaa.

Liittyvät artikkelit