Moni suomalainen tiedostaa, että kirjoittelu somessa yksityishenkilönä ei ole irrallaan työelämästä. Henkilöstöalan yritys SD Worx kartoitti suomalaisten näkemyksiä kysymykseen: ”Kuinka huolissasi olet siitä, että sosiaalisessa mediassa kirjoittamasi asiat voisivat vaikuttaa työuraasi negatiivisesti?”
Tutkimus paljastaa, että sosiaalisen median käyttö ja sen mahdolliset seuraukset työelämään mietityttävät merkittävää osaa suomalaisista. Joka kymmenes vastaaja ilmoitti, että on melko huolissaan asiasta.
Toisaalta huomattava osa suomalaisista, noin 67 prosenttia, ei ole ollenkaan tai on vain vähän huolissaan asiasta. Sosiaalisen median tutkija Elisa Kannaston mukaan huolettomuus on ilmiö, joka liittyy suomalaiseen arvomaailmaan ja tarkempaan työn ja vapaa-ajan erottamiseen.
”Suomessa ajatellaan yleisesti, että jokaisella pitäisi olla oikeus toimia somessa ilman, että se vaikuttaisi uraan. Moni saattaa kuitenkin olla hieman liiankin huoleton asian suhteen. Elämme aikaa, kun polarisaatio lisääntyy ja ihmiset ovat somessa yhä kärkkäämpiä ja myös tarkkailevat muiden toimintaa. Tästä ilmiöstä olisi hyvä puhua enemmän.”
Miehet kantavat naisia enemmän huolta
Kyselyn perusteella miehet ovat hieman huolestuneempia somekirjoittelunsa vaikutuksista kuin naiset. Miehistä 6,5 prosenttia on erittäin huolissaan sometoimintansa seurauksista, kun naisista näin ajattelee lähes puolet pienempi osuus: 3,9 prosenttia.
Vähintään jonkin verran somekirjoittelun vaikutus huolettaa useampaa kuin joka kolmatta miestä (35,2 %). Naisista samoin ajattelee vajaa kolmasosa (30,9 %).
”On hyvä tiedostaa, että tämä tutkimus toteutettiin elokuussa ennen loppuvuoden yhteiskunnallista keskustelua johtajien käytöksestä sosiaalisessa mediassa. Toisaalta tuoreet tapaukset osoittavat, että tutkimukseen osallistuneiden miesten huoli on aiheellinen: asiaton somekirjoittelu vapaa-ajalla voi aiheuttaa ongelmia työpaikalla”, SD Worxin Suomen ja Viron toimitusjohtaja Mikko Uotila sanoo.
Valtaapitävät eniten varpaillaan
Kyselyn perusteella etenkin johtavassa asemassa toimivat ja yrittäjät kantavat huolta somekirjoitustensa seurauksista.
”Tulokset tuovat kiinnostavan viestin: juuri ne, joilla on eniten valtaa ja näkyvyyttä työelämässä, ovat tämän tutkimuksen mukaan eniten varpaillaan somessa. Esimerkiksi eläkeläisillä huoli on luonnollisesti pienempää”, Uotila sanoo.
Elisa Kannasto huomauttaa, että johtajilta myös odotetaan somenäkyvyyttä.
”Asiasta puhutaan ja heille usein myös tarjotaan koulutusta aiheesta. He ovat tietoisia, että he toimivat organisaationsa edustajina myös somessa. Näin ollen tietoisuus somen merkityksestä on läsnä työarjessa.”
Pääkaupunkiseudulla huoli on muuta Suomea suurempi
Tuloksissa on myös maantieteellisiä eroja. Somekirjoittelun vaikutukset huolestuttavat erityisesti kaupungeissa asuvia. Sen sijaan maalla ”ei juurikaan huolissani” tai ”ei lainkaan huolissani” -vastaukset korostuvat hieman enemmän.
Uotila huomauttaa, että valtaosa Suomen suuryrityksistä ja niiden asiantuntijoista toimii suuremmissa kaupungeissa.
”Isoissa yrityksissä asiantuntijoiden läsnäolo somessa on usein osa työnkuvaa, mikä selittää tuloksia. Kun näin moni vastaaja kantaa huolta sosiaalisen median kirjoittelunsa vaikutuksista, voi tilanne vaikuttaa työhyvinvointiin. Erityisesti asiantuntijaorganisaatioissa henkilöstöhallinnon olisi syytä tarjoa henkilöstölle tukea ja luoda selvät pelisäännöt sometoiminnalle”, Uotila toteaa.
SD Worx kartoitti suomalaisten suhtautumista somekirjoitteluun valtakunnallisella kyselytutkimuksella elokuussa 2025. Tutkimusyhtiö Bilendin toteuttamaan sähköiseen kyselyyn vastasi 1 000 Suomessa asuvaa henkilöä, jotka ovat 18–75-vuotiaita. Otos edustaa suomalaista aikuisväestöä.
