Coronaria Silmäklinikan toimitusjohtaja ja silmätautien erikoislääkäri Ulla Näpänkangas kertoo julkisen terveydenhuollon ja yksityisen palveluntarjoajan toimivasta yhteistyöstä. Kuva: Robert Lindström/Presser Oy

Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon tuloksekasta yhteistyötä

Yksityinen terveydenhuollon yritys Coronaria Silmäklinikka tekee menestyksekästä yhteistyötä julkisen sektorin kanssa silmäsairauksien hoidossa.

Nykyinen toimitusjohtaja, silmätautien erikoislääkäri Ulla Näpänkangas tuli aikoinaan yritykseen Oulun yliopistollisesta sairaalasta kehittämään palvelukonseptia yrityksen omistaman optikkoketjun silmälääkäreille. Ketjutoiminta ei silloin ottanut toivottua tuulta alleen, mutta palvelumalli jäi elämään.

”Olin jo ennen tähän yritykseen tuloa halunnut päästä kehittämään päivittäistä lääkärintyötä, mutta sairaalaympäristössä sellainen vaatii hirveästi taistelua byrokratiaa vastaan. Täällä päätökset saadaan tarvittaessa voimaan vaikka heti”, Näpänkangas kertoo.

Hänen mielestään Suomessa lääkärien työn ohjausta ei mietitä tarpeeksi ja usein tehdään ”kuten aina ennenkin”. Muutosvastarinta on voimakasta. Lääkäreillä on perinteisesti suuri päätäntävalta, jonka vuoksi samanlaisen sairauden vuoksi hoidettavien potilaiden kohdalla hoitopäätökset ja esimerkiksi sairausloman pituus voivat olla hyvin erilaisia saman sairaalan sisällä.

”Olemme luoneet konseptin, missä määritellään kliinisesti perustellut toimintalinjat eri tilanteisiin. Lääkärimme ovat kiitelleet sitä ja kokeneet sen auttavan paljon työssä. Viimeinen sana jää aina tietenkin lääkäreille, mutta poikkeamiin pitää olla hyvät perustelut. On tärkeää, että esimerkiksi ikärappeuman hoito on samanlaista vaikka lääkäri välillä vaihtuisikin. Ohjeistus on myös potilaan etu.”

Näpänkangas tekee itse säännöllisesti työtä asiakasrajapinnassa, jotta hän pysyy mukana alan kehityksessä.

”Tämän alan työn johtaminen vaatii käytäntöjen ymmärtämistä ja osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Hoidan itse edelleen noin 250 potilasta kuussa. Toki muiden kiireiden vuoksi välillä on pidempiäkin taukoja”, hän viittaa tuplarooliinsa yrityksessä.

 

Silmäsairauksien hoitomenetelmät ovat kehittyneet

 

Silmäsairauksien esiintyminen kasvaa iän myötä ja jokin silmätauti tulee enemmin tai myöhemmin jokaiselle meistä. Niistä on kuitenkin tullut myös hoidettavampia. Esimerkiksi aiemmin hoitamatonta silmäpohjan kosteaa ikärappeumaa voidaan nykyään hillitä säännöllisin hoidoin.

Väestön keski-iän kasvaessa lisääntyvät myös silmäsairaudet räjähdysmäisesti ja julkisen puolen hoitopaikat natisevat liitoksistaan. Coronaria toimii HUS:n kumppanina hoitaen HYKS:n kapasiteetin ylivuotoa Helsingissä Tilkan Silmäsairaalassa, jossa hoidetaan yli 3000 potilasta kuukaudessa. Palveluja tarjotaan myös myös suoraan asiakkaille yksityisklinikkana.

”Julkisen puolen kapasiteettikin pitäisi mitoittaa paremmin ja kävijäpiikeissä käyttää yksityisiä palveluntarjoajia ylivuotona.”

”Meille voi tulla myös suoraan, jos kärsii näköongelmista. Löydämme yhdellä tarkastuksella mahdolliset silmäsairaudet ja suunnittelemme tilanteeseen sopivat jatkotoimenpiteet”, Näpänkangas tiivistää.

Tällä hetkellä Coronaria vastaa myös Lapin keskussairaalan silmäsairaalapalveluista kokonaisuudessaan.

 

Yksityistämisellä huipputuloksiin

 

Coronarian toiminta on yhtenä esimerkkinä julkisen ja yksityisen sektorin toimivasta yhteistyöstä. Yhtiö tuottaa julkiselle taholle palvelun enintään samalla kustannuksella kuin he itse.

”Kannattavuutemme syntyy tehokkuudesta ja hyvistä asiakassuhteista. Meillä lääkäri käyttää aikansa vain ammattinsa harjoittamiseen ja tukitoimiin on varattu resurssit muualta”, Näpänkangas taustoittaa.

Tulevaisuuden Suomessa kansalaisten terveydenhuolto pitää hoitaa aiempaa pienemmillä resursseilla, mikä on suuri haaste. Näpänkankaan mukaan julkiselta sektorilta puuttuu todellinen kannustin toimintansa tehostamiseen. Hänen mukaan vaikkapa sairaaloiden tutkimuksissa todennetut tehokkuuserot kuitataan selityksillä tai olan kohautuksilla. Osa terveydenhuollosta voidaan ulkoistaa ja hallitusti tehtynä se voi olla eduksi molemmille osapuolille.

”Terveydenhuollon määrärahoja pitäisi kyseenalaistaa enemmän päättäjien taholta. Olisi järkevää kuulla eri asiantuntijoita, jotka kertoisivat vaihtoehdoista ja haastaisivat nykyiset toimintamallit. Julkisen puolen kapasiteettikin pitäisi mitoittaa paremmin ja kävijäpiikeissä käyttää yksityisiä palveluntarjoajia ylivuotona eli juuri sitä, mitä me teemme HYKS:n kanssa Helsingissä.”

Coronarian henkilöstöpolitiikassa kliinisen osaamisen lisäksi halutaan oikeanlaisia tyyppejä tuottamaan asiakkaan tarpeet huomioon ottavaa palvelua.

”Työntekijöillämme pitää olla aito kiinnostus asiakasta ja hoidon lopputulosta kohtaan. Esimerkiksi kaihileikkauksissa tarjoamme asiakkaille inhimillisen käyntikokemuksen, missä asiakas voi tavata hoitavan lääkärin sekä ennen että jälkeen operaation.”

”Jokainen lääkärikäynti on käyntikorttimme maailmalle. Minun työnäni on huolehtia siitä, että upealla henkilökunnallamme on parhaat mahdolliset puitteet työnsä suorittamiseen”, Näpänkangas päättää.

Liittyvät artikkelit