Innotiimin Jari Mielonen ja Antti Hellström haastavat organisaatiota johtamisen innovaatioihin. Kuva: Edvard Enqvist

Johtamisen dna muuttuu asteittain

Nopeasti muuttuvissa organisaatioissa korostuvat uudenlainen johtaminen ja rakenteiden päämäärätietoinen uudistaminen. Johtamisen innovaatiot ovat avain toimintakyvyn terävöittämiseen.

Teksti: Vesa Brandt

”Maailma on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana enemmän kuin aiemmin vuosisadassa. Silti johtaminen perustuu usein työsuoritusten vakiointiin ja hierarkkiseen johtamiseen. Täsmällisyys, vakaus ja kuri ovat edelleen tärkeitä organisaation piirteitä, mutta niille pohjautuvat toimintatavat eivät tue ajatusta ketterästä ja dynaamisesta organisaatiosta”, huomauttaa Innotiimin johtava konsultti Antti Hellström.

Innotiimi on Suomessa perustettu, 12 maassa kumppaneidensa kanssa toimiva johtamisen, muutoksen ja innovaatioiden konsultointiyritys. Asiakkaita ovat suuret ja keskisuuret yritykset sekä julkisen sektorin toimijat.

Hellströmin mukaan menestyvien organisaatioiden ytimessä ovat nopeus, joustavuus ja proaktiivisuus – se miten onnistutaan yhdistämään muunneltavia resursseja, parhaita käytäntöjä ja huippuosaamista laadukkaisiin tuotteisiin ja palveluihin nopeasti ja kannattavasti.

Olosuhteet onnistumisen ja uudistumisen ilmapiirille

Hellströmin kollega ja yrityksen hallituksen puheenjohtaja Jari Mielonen kertoo, että Innotiimiin otetaan yhteyttä muun muassa silloin kun asiakasorganisaatiossa halutaan muuttaa toimintakulttuuria sulavampaan ja tehokkaampaan suuntaan. Vetoapua tarvitaan myös silloin kun huomataan, etteivät omat rahkeet riitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

”Kehittäminen ei perustu suunnittelulle tai analysoinnille vaan tekemällä oppimiseen. On tärkeää aktivoida ihmisiä ratkaisemaan itse käytännön ongelmat sekä luoda olosuhteet onnistumisen ja uudistumisen ilmapiirille. Muutos on prosessi, jossa yhdistyy sekä asioiden toteutus että muutoksen vaikutuspiirissä olevat ihmiset.”

”Silloin kun esimies alkaa päästää irti siitä ajatuksesta, että hänen pitää johtaa jatkuvasti kaikkea, alkaa tapahtua.”

Arkisen tekemisen muuttaminen vaatii tietoista ja päämäärähakuista kehittämistä. Uuden yrityskulttuurin kannalta on kyettävä arvioimaan toimintamallien lisäksi myös toimintaan aktiivisesti vaikuttavat järjestelmät ja prosessit. Näkyvien rakenteiden ohella myös piilorakenteet vaikuttavat jokapäiväiseen tekemiseen.

”Hallitussa muutoksessa harmonia näiden tasojen välillä säilyy”, Mielonen kertoo.

Hellström painottaa, että varsinkaan asiantuntijaorganisaatiossa kontrolli ei saisi ohjata rakenteita. On haastettava ja katsottava kriittisesti omaa organisaatiota ja sen toimintaan vaikuttavia käytäntöjä. Tehtävä ei ole yksinkertainen, sillä usein sekä haastaja että haastattava ovat sama henkilö.

Järjen johtamisen lisäksi tunteiden johtamisen merkitys kasvaa.

”Todennäköisesti vanhoilla käskymenetelmillä ei saavuteta tässä hyviä tuloksia”, Hellström arvioi.

Rakenteet alas

Innotiimi laittoi oman organisaatiokaavionsa rohkeasti uusiksi. Kun aikaisemmin yrityksellä oli tavalliseen tapaan toimitusjohtaja, joka viime kädessä vastasi talon liikkeistä, uudessa toimintamallissa vastuu jakautuu johtotiimin kesken. Uudistus on ollut kaksivaiheinen: jälkimmäisessä vaiheessa myös johtotiimi ja hallitus on yhdistetty.

”Olemme ajaneet tietoisesti rakenteita alas. Motivoituneessa asiantuntijaorganisaatiossa johtaminen ei ole itseisarvo. Sen sijaan johtaminen on viety lähemmäs asiakasrajapintaa itsenäisiin tiimeihin. Tekijätiimit ovat lähempänä markkinoita, siellä missä toiminnalle relevantti tieto on”, Mielonen sanoo.

Innotiimin esimerkki heijastelee työelämässä ja työorganisaatioissa tapahtunutta muutosta. Mielosen mukaan organisaatioita ei ole enää järkevää rakentaa perinteiseen tapaan.

”Nämä moniportaiset mallit eivät tue nopeaa reagointia muuttuviin tilanteisiin. Silloin kun esimies alkaa päästää irti siitä ajatuksesta, että hänen pitää johtaa jatkuvasti kaikkea, alkaa tapahtua.”

Työn luonne muuttuu myös arvojen osalta

Merkityksen etsiminen ja itsensä toteuttamisen korostuminen näkyvät myös työhön kohdistuvissa odotuksissa. Erityisesti asiantuntijatyössä toiminnan vapaus on innostumisen edellytys.

Mielonen mainitsee työkulttuurin katalyytiksi myös nopeutuvat tuotannon ja toimintaprosessien syklit, jotka edellyttävät organisaatioilta yhä joustavampaa reagointikykyä.

”Asiakkaiden tarpeet ovat pirstaloituneet, mikä edellyttää uudenlaista ketteryyttä. Kiristyvässä kilpailussa tämä ketteryys voi olla se ratkaiseva tekijä.”

Liittyvät artikkelit