vaikuttajamedia presser
Lähihoitaja
Lähihoitajan työ on sekä henkisesti että fyysisesti vaativaa. Kuva: Teemu Heikkilä/Presser Oy

Miten varmistetaan riittävä lähihoitajien määrä tulevaisuudessa?

Suuret ikäluokat ja huoltosuhteen muutokset vaativat enemmän osaavaa hoitoalan henkilöstöä. Hyrian lähihoitaja-koulutuksen uusilla monipuolisilla koulutuslinjoilla pyritään vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Tiivis yhteistyö työelämän kanssa on merkittävä osa hoitajakoulutuksen kehitystyötä.

Maailmaa ilman lähihoitajia on vaikeaa kuvitella. Lähihoitajat ovat inhimillisen kohtaamisen asiantuntijoita, jotka huolehtivat kaikkia suomalaisia koskettavista hyvinvointipalveluista. Vuosittain Hyriasta valmistuu keskimäärin 180 hoitoalan moniosaajaa, joista osa siirtyy suoraan työelämään ja osa jatkaa opintoja esimerkiksi sairaanhoitajaksi. 2–3-vuotinen lähihoitajakoulutus on polku moneen.

”Meillä on pedagoginen vastuu laadukkaasta koulutuksesta ja siitä, että Hyriasta valmistuu ammattitaitoisia hoitajia. Myös oppimisympäristöön panostamalla halutaan varmistaa laadukas ja turvallinen opiskelu ja opetustyö”, kertoo koulutuspäällikkö Minna Vaittinen, joka työskentelee nuorten, 16–20-vuotiaiden, yhteishaun kautta saapuvien opiskelijoiden parissa. Hän toimii lähiesihenkilönä noin 20 opettajalle ja ammatilliselle ohjaajalle.

Lähihoitajan työkenttä on todella laaja ja mahdollisia työskentelypaikkoja on loputon kirjo.

”Varhaiskasvatus, peruskoulu, päivystyspoliklinikka, erikoissairaanhoito, vammaistyö, mielenterveys- ja päihdetyö, päivätoiminta, kotihoito – on vuorotöitä, päivätyötä ja kaikkea siltä väliltä”, luettelee koulutuspäällikkö Kati Karvonen, joka vastaa jatkuvan haun kautta tulevista noin 18–50-vuotiaiden lähihoitajaopinnoista sekä täydennyskoulutuksista, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Myös hänen opetustiimissään on noin 20 kouluttajaa.

Hyrian oppimisympäristö Hyvinkään Kauppalankadulla. Kuva: Teemu Heikkilä/Presser Oy

Haasteena työn houkuttelevuus

Erityisesti koronan jälkeen hoitoala ei näyttäydy kaikkein vetovoimaisimpana alana opiskelijoille. Työ on sekä henkisesti että fyysisesti vaativaa. Valtakunnallisesti jopa 7 prosenttia lähihoitajaopiskelijoista keskeyttää opintonsa. Tarve hoitoalan osaajille on suuri ja opiskelijoista käydään kovaa kilpailua.

”Jos hoitoalalle halutaan tekijöitä, tarvitaan mukaan työelämän yhteistyökumppaneita. Koulu- ja työelämä eivät voi toimia omina siiloinaan, vaan koulutus tapahtuu yhteistyönä. Työporukat, kulttuuri ja työnantajamielikuva vaikuttavat paljon siihen, halutaanko alalle suuntautua ja jäädä”, Vaittinen toteaa.

Hyriassa on tehty vahvaa työelämäyhteistyötä jo vuosia. Pakollisten harjoittelu- ja työssäoppimisjaksojen lisäksi opiskelijat ovat tiiviisti mukana aidoissa työympäristöissä aina mahdollisuuksien mukaan jopa viikoittain.

”Meillä on aktiivinen ammattilaisfoorumi, jossa tapaamme ja keskustelemme myös työelämän koulutustarpeista. Esimerkiksi muutama vuosi sitten lisäsimme työelämästä tulleen palautteen perusteella opiskelijoiden lääkehoidon valmiuksia ja lääkelaskentaa”, Karvonen kertoo.

Toteutuksia erilaisista näkökulmista

Alan houkuttelevuuden lisäämiseksi Hyriassa kehitetään aktiivisesti monipuolisempia opetustapoja. Suunnitteilla on paljon uusia opintokokonaisuuksia.

Yhteistyössä Riihimäen kaupungin ja Attendon kanssa aloitettiin helmikuussa työvaltainen lähihoitajakoulutus. Siinä ensimmäisenä vuotena teoreettista opiskelua on 3 päivää viikossa. Kahtena päivänä opiskelijat toimivat työpaikoilla apukäsinä, tehden paljon sellaista työtä, mihin vakihoitajilla ei riitä aika – esimerkkinä ulkoilu ikääntyneiden kanssa ja muu päivittäinen virkistystoiminta. Toisena vuotena opintojen tavoitteena on saada oppisopimus työpaikalle ja lopulta työllistyminen. Osa perehdytyksestä tapahtuu jo opintojen aikana.

Maaliskuussa Lahdessa aloitettiin lähihoitajakoulutus yhteistyössä TE-hallinnon kanssa. Huhtikuussa aloitetaan Greencare-painotteinen lähihoitajakoulutus, jossa hyvinvoinnin lähteitä ammennetaan luonnosta. Elokuussa alkaa kuntoutus- ja hyvinvointiteknologiapainotteinen lähihoitajakoulutus, joka liittyy osaksi Riihimäen kaupungin Robo-hankkeisiin. Siinä venytetään lähihoitajakoulutuksen rajoja ottamalla teknologiaa avuksi perinteiseen hoitotyöhön. Lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä hyödynnetään lääkehoidon rinnalla.

Työporukat, kulttuuri ja työnantajamielikuva vaikuttavat paljon siihen, halutaanko alalle suuntautua ja jäädä.

Elokuussa toimintansa aloittaa myös VAHVA-pienryhmä, joka on suunnattu nuorille, juuri peruskoulun päättäneille opiskelijoille. Hoitotyö on kohtalaisen vaativaa ja nuori saattaa kohdata uusia pelottaviakin tilanteita. Pienempi opiskelijaryhmä vahvistaa turvallisuuden tunnetta. Alussa keskitytään työskentelemään helpompien asiakasryhmien, kuten hyväkuntoisten ikääntyneiden sekä lasten parissa.

Hyria on myös pitkän linjan maahanmuuttajakouluttaja. Tarjolla on kaksi maahanmuuttajille suunnattua koulutusta, joissa mukana on suomen kielen opettaja. Suomalaisen koulutuksen saaminen vaikuttaa merkittävästi yhteiskuntaan integroitumiseen.

Lisäksi suunnitteilla on kummitoimintaa Keusote-yhteistyönä.

Hoitoalalle imagon kohotusta ja pitkäjänteisyyttä

Hoitajamitoituksen muutoksen myötä Hyrialle on tiedossa lisää opiskelupaikkoja. Kati Karvonen toivoo, että hoitotyön imagoa nostettaisiin myös päättäjien taholta. Työn arvostuksen kasvattaminen vaikuttaa merkittävästi lähihoitajakoulutuksen suosioon. Alan parempi palkkauskaan ei olisi haitaksi, vaikka hoitajan työ on vahvasti kutsumusammatti.

Minna Vaittinen on huolissaan heikoilla valmiuksilla opintojen pariin hakeutuvista nuorista. Kun perustaidot eivät ole kunnossa, ammatillisen opetuksen resurssit eivät kohdistu oikein. Lisäksi hän nostaa esiin määräaikaisen rahoituksen haasteen.

”Jos rahoitusta saa kolmeksi vuodeksi sillä ei tehdä kauaskantoisia suunnitelmia. Pitkäjänteisyys on tärkeää.”


Lue lisää Hyriasta.

Liittyvät artikkelit