Niina Ratsulan mukaan yritykset menettävät keskimäärin viisi prosenttia liikevaihdostaan väärinkäytösten seurauksena. Kuva: Robert Lindström

Suomalaisessakin yrityskulttuurissa eettisiä puutteita

Niin kauan, kun vaikka ystävyyssuhde on rekrytoinnin ainut peruste tai kokoushuoneissa puhutaan kollegoille epäkunnioittavasti, on meillä jokaisella varaa katsoa peiliin.

Korruptio on paljon muutakin kuin vaikka räikeää lahjontaa tai rahanpesua. ”Aina kun kaivataan puhujaa suomalaisesta korruptiosta, olen intoa puhkuen rynnimässä paikalle”, naurahtaa Niina Ratsula, Code of Conduct Companyn perustaja ja toimitusjohtaja. Hän uskoo, että hyvien ja pahojen ihmisten sijaan on paljon ajattelemattomuutta ja inhimillisyytä. ”Minäkin olen omat virheeni tehnyt ja juuri sitä kautta lähtenyt etsimään tapoja toimia toisin.”

Mutta mikä ihmeen code of conduct? Mikä bisnesetiikka? Code of conduct kertoo organisaation tavasta toimia. Tarkoituksena on ohjata ihmisiä vastuulliseen käytökseen ja päätöksentekoon. Se voi olla osa strategiaa, parhaassa tapauksessa sen lähtökohta. ”Itse puhun oikein toimimisen kulttuurista”, Ratsula muotoilee.

Käytännön ohjeita ja työkaluja ongelmatilanteisiin

Niina Ratsulan mukaan Suomessa ollaan tarkkoja siitä, että lakia ja yleisiä normeja ei rikota. ”Monesti unohdetaan tarkastella toimintaa eettisten linssien läpi”, hän huomauttaa. Epäkohtia ei ole totuttu nostamaan avoimesti esiin, ja usein toimintaa taivastellaan jälkikäteen selän takana. Työpaikan eettiset ongelmat voivat liittyä esimerkiksi johtamiseen, ihmisten kohteluun, suosimiseen tai välinpitämättömyyteen.

Yksi taustasyy eettisiin epäkohtiin löytyy usein toimintaa ohjaavista mittareista. Viime aikoina puhuttaneilta hoiva-alan eettisiltä ongelmiltakin oltaisiin kenties vältytty, jos johdon toimintaa olisivat ohjanneet työyhteisön hyvinvointi tai asiakaskokemus, taloudellisten mittareiden rinnalla.

”Eettisten toimintatapojen tulisi olla jokaisen yritysjohtajan agendalla.”

Entä palkitaanko euroja sisään tuova myyjä silloinkin, kun hän käytöksellään toimii yhteisten arvojen vastaisesti? Vastaus tähän määrittää pitkälti yrityksen eettistä kulttuuria.

Osa Ratsulan työstä on auttaa yrityksiä laatimaan käytännön ohjeita ja työkaluja epäkohtien ratkomiseen. Apua voidaan tarvita myös eettisten kysymysten tunnistamisessa, periaatteiden määrittämisessä ja käytäntöjen jalkauttamisessa. ”Viestinnän välineenä voi olla vaikka mobiilipeli. Kilpailuelementti motivoi ihan eri tavalla kuin pitkä dokumentti intrassa”, Ratsula tietää.

Kansainvälisissä yrityksissä eettiset ohjeistukset ovat olleet jo pitkään arkipäivää, mutta monessa pk-yrityksessä niitä ollaan vasta luomassa. Tämä herättää paljon kysymyksiä. Miksi en voi vastaanottaa toimittajan kutsua formulakisoihin? Pitääkö meidän todella tarkistaa Angolassa toimivien agenttiemme taustoja – mitä jos sieltä löytyykin jotain epäilyttävää?

”Hyvä, jos herää ihmettelyä ja kysymyksiä”, Ratsula sanoo, ”Maailma muuttuu ja eettisten toimintatapojen tarkastelun tulisi tänä päivänä olla jokaisen yritysjohtajan agendalla. Eettinen toiminta näkyy monessa mielessä myös viivan alla: parempana työhyvinvointina, tuottavuutena, asiakasuskollisuutena ja sijoittajien kiinnostuksena.”

Liittyvät artikkelit