Suomen Pankin 30.1.2026 julkaistun tilaston mukaan asuntolainatiskeillä nähtiin viime vuonna piristymistä, sillä vuonna 2025 nostettiin uusia asuntolainoja yhteensä noin 14,7 miljardin euron verran. Vuoteen 2024 verrattuna määrä kasvoi selvästi ja myös asuntokauppoja tehtiin viime vuonna edellisvuotta enemmän.
Kotitalouksien pankkilainakannasta 75 % oli asuntolainoja. Joulukuun lopussa asuntolainoista 9,1 mrd. euroa oli sijoitusasuntolainoja ja 96,7 mrd. euroa omistusasuntolainoja. Vuoden 2025 aikana sijoitusasuntolainojen kannan vuosikasvu kiihtyi ja oli nopeimmillaan 3,3 prosentissa joulukuussa. Omistusasuntolainojen kanta supistui koko vuoden, joskin hidastuvalla tahdilla. Joulukuussa omistusasuntolainojen kannan vuosimuutos oli –0,2 %, kun vuosi sitten vastaavana aikana se oli –1,0 %.
Lainakanta pysytteli viime vuoden lopulla suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.
”Tämä kertoo siitä, että viime vuonna kotitaloudet lyhensivät lainojaan samalla, kun ne nostivat uusia luottoja vilkkaasti”, Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi selventää.
”Yleisesti ottaen asuntolainoituksen virkistyminen on hieno uutinen muuten synkkien talousuutisten aikana. Suomi kaipaa nyt kuluttajien uskoa huonoista ajoista selviämiseen. Asuntokaupan virkistyminen on tässä erittäin tärkeä tekijä. Tarvitaan rohkeutta elää ja toimia taloudessa tavalliseen tapaan ilman taloudellista käsijarrua”, Ahosniemi rohkaisee.
Sääntely asettaa pankeille raamit ja vastuullisuus ohjaa luotonantoa
Vastuuta asuntomarkkinoiden viime vuosien heikosta vireestä sälytetään usein pankeille. Ahosniemi huomauttaa, että pankit arvioivat asuntolaina- ja muiden asiakkaidensa luottokelpoisuutta sääntelyn ja valvojan asettamien vaatimusten sekä omien riskienhallintaperiaatteidensa mukaisesti.
”On myös asiakkaan etu, että pankki arvioi huolella ostettavan kohteen ja asiakkaan maksukyvyn: näin vältytään ikäviltä yllätyksiltä, jotka voivat pahimmillaan kaataa ostajan talouden”, Ahosniemi päättää.
