Tutkimus: Mikroverkot keskeisiä Euroopan energiasiirtymän vauhdittamisessa

Tekoälyn käytön yleistymisen myötä datakeskusten sähköntarve Euroopassa kasvaa nopeasti. Uusiutuvasta energiantuotannosta, säätövoimalaitoksista ja energiavarastoista koostuvat mikroverkot voivat tarjota luotettavaa, edullista ja vähäpäästöistä sähköä datakeskuksille.

Wärtsilän ja energiaratkaisuja toimittavan AVK:n uuden tutkimuksen mukaan uusiutuva energiantuotanto, säätövoimalaitokset ja energiavarastot muodostavat yhdessä kustannustehokkaimman ratkaisun datakeskusten mikroverkkojen toteuttamiseen. Ne myös pienentävät päästöjä ja tarjoavat tärkeää säätökapasiteettia energiasiirtymän tueksi.

Tutkimuksessa analysoitiin sitä, miten mikroverkot voivat auttaa pienentämään kantaverkon investointitarvetta, päästöjä sekä energiahukkaa ja samalla edistää tasapainoista energiasiirtymää. Analyysin perusteella datakeskusten optimoidut mikroverkot voivat toimia merkittävänä säätövoiman lähteenä, joka saadaan nopeasti käyttöön. Siten mikroverkot tukevat koko Euroopan energiasiirtymää.

Tekoälyteknologian nopean kasvun myötä datakeskusten kysyntä Euroopassa kasvaa vuoteen 2030 mennessä arviolta 250 prosenttia, nykyisestä 10 gigawatista 35 gigawattiin. Euroopassa kärsitään korkeista sähkönhinnoista sekä kantaverkkoliittymien pitkistä jonotusajoista, minkä vuoksi datakeskusoperaattorit turvautuvat yhä useammin kantaverkosta riippumattomiin ratkaisuihin varmistaakseen energiaintensiivisten laitostensa sähkön saannin.

”Tekoälyn kasvu on ollut viime vuosina poikkeuksellista. Tekoäly muuttaa arkeamme ja työtämme ja samalla vauhdittaa energian kysyntää”, toteaa Wärtsilä Energyn johtaja Anders Lindberg. ”Tämä aiheuttaa tuntuvia haasteita Euroopan kantaverkkoyhtiöille, sillä kustannukset kasvavat ja kantaverkkoliityntöihin syntyy jopa kymmenen vuoden jonoja.”

”Investoimalla mikroverkkoihin datakeskukset kiertävät sähkönsaannin rajoitteet. Sopivalla yhdistelmällä uusiutuvaa energiaa, säätövoimalaitoksia ja energiavarastoja ne voivat varmistaa, että päästöt ja kustannukset eivät ylitä tekoälyn tarjoamia huikeita hyötyjä. Tämä joustavuus voi merkittävästi edistää Euroopan digi- ja energiasiirtymää,” Lindberg toteaa.

Tämänhetkisillä kehityspoluilla 40 prosenttia nykyisistä tekoäly-datakeskuksista kärsii sähkön saatavuusongelmista vuoteen 2027 mennessä. Mikroverkot voivat helpottaa kantaverkon kuormitusta lyhyellä aikajänteellä. Kun liityntä kantaverkkoon toteutuu, ylijäämäenergia voidaan myydä. Ratkaisu alentaa datakeskusoperaattoreiden kustannuksia ja tarjoaa sähköjärjestelmän haasteista kärsivälle Euroopalle myös tärkeää joustavuutta.

Lue tutkimus: Data centre dispatchable capacity: a major opportunity for Europe’s energy transition

__

Lisää aiheesta Kehitys

 

Liittyvät artikkelit