”Suomi on meille tulosneutraali maa”, Bristol-Myers Squibbin Suomen maajohtaja Sami Hyvönen sanoo. Kuva: Edvard Enqvist

Uusi asenne lääkeinvestointeihin

”Suomi saattaa pudota muiden Pohjoismaiden kelkasta uusien lääkkeiden hyödyntämisessä ja tuomisessa osaksi terveydenhoitoa”, uskoo Bristol-Myers Squibbin maajohtaja Sami Hyvönen.

Teksti: Vesa Brandt

”Esimerkkinä uusien lääkkeiden tehosta voi mainita, että hepatiitti-c voitaisiin kokonaan kitkeä maailmasta. Osa uusista lääkkeistä on luonteeltaan transformatiivisia eli niiden avulla voitaisiin muuttaa koko terveydenhoidon kenttää. Ruotsissa monet uudet lääkkeet onkin jo otettu osaksi hoitoketjuja”, sanoo Bristol-Myers Squibbin Suomen maajohtaja Sami Hyvönen.

Bristol-Myers Squibb kuuluu kansainvälisesti johtaviin lääkealan yrityksiin. Suomessa yhtiö tunnetaan varsinkin erikoissairaanhoidon piirissä. Sen kehittämät lääkkeet hoitavat vakavia sairauksia kuten syöpää, sydänsairauksia, reumaa ja hepatiittia.

Yhtiö panostaa jatkuvasti rahaa siihen, että sairauksiin löydettäisiin uusia innovatiivisia vaikutusmekanismeja. Hyödyt tästä ovat olleet tuntuvia: esimerkiksi syövän hoidossa käytettävät immuunijärjestelmää aktivoivat tuotteet voivat pidentää potilaan eliniänennustetta, parantaa elämänlaatua ja korvata sytostaattihoitoja.

Toivottavasti sote-uudistuksessa tehdään myös rakenteellisia uudistuksia eikä turvauduta vain säästöhankkeisiin.

Hyvönen huomauttaa, että muissa Pohjoismaissa uusille lääkkeille on varattu terveydenhoitobudjeteista oma erillinen osuus. Nyt olisi näytön paikka Suomessakin.

”Toivottavasti sote-uudistuksessa ei turvauduta vain säästöihin vaan tehdään myös rakenteellisia muutoksia. Uudet, innovatiiviset lääkkeet pitäisi tuoda tiiviimmin mukaan terveydenhoidon kansallisiin kokonaisratkaisuihin. Uusien ratkaisujen tukeminen kansallisesti auttaisi myös tutkimus- ja kehitysinvestointien saamisessa Suomeen.”

Uusilla lääkkeillä saavutettavat hyödyt ovat merkittäviä, mutta ankaran työn takana. Uuden lääkkeen kehitystyöhön kuluu aikaa 10-25 vuotta. Pitkä aikaikkuna johtuu muun muassa siitä, että yhden toimivan lääkemolekyylin tuottaminen edellyttää tyypillisesti noin 10 000 molekyyliaihion testaamista. Siten yksittäisen lääkkeen kehittäminen maksaa keskimäärin noin miljardi euroa. Bristol-Myers Squibb on onnistunut tuomaan markkinoille vuosittain 1-2 uutta lääkettä.

”Viime vuonna Bristol-Myers Squibb käytti neljänneksen liikevaihdosta tutkimus- ja kehitystyöhön. Tämä on alan intensiivisimpiä panostuksia.”

Suomessa yhtiöllä on meneillään 20 kliinistä tutkimusta. ”Investoimme kaiken liiketoiminnasta kertyvän rahan takaisin kliiniseen tutkimukseen. Suomi on meille siis tulosneutraali maa.”

Liittyvät artikkelit