Modernin johtajan ei tarvitse olla kaikkitietävä taho

Q&A – vastaajana Susanne Skippari, henkilöstöjohtaja, KONE Oyj

Miten henkilöstöjohtajan rooli on muuttunut viime vuosina?

Henkilöstöjohtajan roolissa on ollut aina tärkeää suunnan näyttäminen, suorituksen johtaminen ja ihmisten kehittäminen. Jotta tämä onnistuisi, täytyy johtajalla olla kykyä tehdä päätöksiä ja kykyä innostaa omaa tiimiään ja organisaatiotaan huippusuorituksiin hyvällä sykkeellä.

”Parhailla henkilöstöjohtajilla on sormi pulssilla siitä mitä maailmassa ja yrityksessä tapahtuu.”

Tänä päivänä ei enää riitä, että johtaja tai pieni joukko johtajia päättää vision ja strategian ja ajaa sitä ylhäältä alas. Digitalisaatio, tiedon läpinäkyvyys, tiedon määrä ja sen leviämisen nopeus aiheuttaa sen, että yritysjohdon on osattava poimia tästä virrasta olennainen.

Parhaat henkilöstöjohtajat ovat avoimia palautteelle, kuuntelevat työntekijöitä ja asiakkaita ja heillä on sormi pulssilla siitä mitä maailmassa ja yrityksessä tapahtuu. Johto on myös tullut lähemmäksi työntekijöitä. He ovat myös valmiita tarvittaessa vaihtamaan reittiä kohti haluttua visiota, jos palaute ja data osoittavat valitun reitin vääräksi.

Jyvät akanoista erottaa lopulta kyky innostaa ja inspiroida, kyky saada ihmiset mukaan. Johtajalla pitäisi myös olla suuri sydän.

Millaista osaamista modernilta henkilöstöjohtajalta vaaditaan?


Moderni henkilöstöjohtaja ymmärtää yrityksen liiketoiminnan ja sen, miten henkilöstöön liittyvillä päätöksillä voi parantaa tulosta ja miten niillä päästään asetettuihin tavoitteisiin. Ihmisiä voi ajatella osaamisina ja resursseina, mutta loppupeleissä he ovat kuitenkin ihmisiä: he toimivat kaikki eri tavalla, ja heitä motivoi ja ajaa eri asiat. Eli täytyy ymmärtää myös yksilöitä ja sitä, miten päätökset vaikuttavat yksilöihin. Nuorilla, jotka ovat juuri astumassa työelämään, on esimerkiksi hyvin erilaisia odotuksia työnantajiaan kohtaan kuin jo pidempään työelämässä olleilla.

”Parhaimmillaan yrityksen kulttuuri houkuttelee parhaita osaajia, ja se tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden kehittyä ja onnistua.”

Henkilöstöjohtajan pitää edelleen varmistaa, että yrityksellä on oikeat ihmiset oikeissa rooleissa, ja että heillä on osaamista vastata tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin. Kulttuurilla on myös tärkeä rooli tässä, henkilöstöjohtajan pitää vaalia kulttuuria ja johtamiskäytäntöjä, jotka vastaavat yrityksen strategiaa. Parhaimmillaan yrityksen kulttuuri houkuttelee parhaita osaajia, ja se tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden kehittyä ja onnistua.

Dataa pitää myös osata käyttää oikein – yrityksillä on paljon dataa henkilöstöön liittyen, ja sitä pitää osata hyödyntää. Modernin johtajan ei tarvitse olla kaikkitietävä taho, vaan muutoksen mahdollistaja ja sparraaja.

Mikä on suurin työelämän muutokseen liittyvä haaste, joka yritysten tulee ottaa huomioon työn suunnittelussa?

Työelämän murros on asettanut uudenlaisia vaatimuksia sekä työntekijöille että työnantajillekin. Yritysten tulee panostaa sellaisiin työntekijöihin, joilla on halua ja rohkeutta ottaa jatkuvasti käyttöönsä uudenlaisia työtapoja ja -välineitä. Muutoksenhallinta ja jatkuva oppiminen korostuvat.

”Työntekijöiltä odotetaan entistä parempaa kykyä reagoida asioihin nopeasti.”

Digitaalisuus ja globalisaatio ovat suurimpia työelämän murrokseen vaikuttavia tekijöitä. Olemme jatkuvasti yhteydessä toisiimme ja ympäristöömme, ja työtä tehdään yhdessä eri aikavyöhykkeillä ja tiimien monimuotoisuus on kasvanut. Nopeuden ja joustavuuden merkitys on myös korostunut. Työntekijöiltä odotetaan entistä parempaa kykyä reagoida asioihin nopeasti ja työstää niitä tehokkaasti läpi.

Diginatiivit odottavat työelämältä erilaisia asioita kuin edelliset sukupolvet. He muun muassa ottavat rohkeasti käyttöön uusia työkaluja ja kokeilevat ennakkoluulottomasti uusia asioita ja ideoita. Työnantajien tulisikin tarjota heille hyvät puitteet. Työvälineiden lisäksi heille tulisi tarjota oikeanlaisia haasteita ja mahdollisuuksia, esimerkiksi työnkierron kautta. Monet heistä myös arvostavat työn merkityksellisyyttä ja mielekkyyttä korkeammalle kuin esimerkiksi sen varmuutta ja turvallisuutta.

Liittyvät artikkelit