LähiTapiolan uusi pääekonomi Hannu Nummiaro (KTM, DI) on seurannut mielenkiinnolla keskustelua tuntemattomasta jarrusta, joka hidastaa Suomen talouden kasvua ja painaa valtiovarainministeriön kasvuennusteita. Jarruja on julkisuudessa jo tunnistettu, mutta Nummiaro nostaa keskusteluun uuden näkemyksen: Suomen taloutta painaa kotitalouksien tasetaantuma.
– Yleisesti tasetaantuma tarkoittaa tilannetta, jossa yksityinen sektori säästää tai maksaa velkojaan mieluummin kuin kuluttaa tai investoi. Silloin talouskasvu heikkenee tai kääntyy jopa pakkasen puolelle eli taantumaksi. Reaalisesti yksityinen kulutus ei ole noussut yli kolmeen vuoteen, ja viimeisen vuoden koko talous on supistunut jokaisena vuosineljänneksenä.
Tasetaantumalla on selitetty esimerkiksi Japanin menetettyä vuosikymmentä sekä finanssikriisiä Yhdysvalloissa. Nummiaron mukaan Suomessa on nyt käynnissä tällainen tilanne kotitalouksissa. Tasetaantuma selittää kotitalouksien vähäistä kulutusta tilanteessa, jossa ostovoima on jo elpynyt ja puskureita paikattu.
Nummiarolta löytyy myös ymmärrystä suomalaisten säästövimmalle:
– Tasetaantumassa määrittävät tekijät ovat varallisuus ja velat eivätkä niinkään rahavirrat. Suomalaisten pankkitileillä on enemmän rahaa kuin koskaan, mutta ostovoimalla mitattuna takamatka on vielä pitkä. Hintojen nousu haukkasi suomalaisten säästöjen ostovoimasta niin ison osan, ettei talletusten reaaliarvo ole palautunut. Samaan aikaan asuntojen ja kiinteistöjen inflaatiokorjattu arvo on laskenut jopa neljänneksen korona-ajan huipustaan.
– Tänä vuonna ostovoiman voi odottaa nousevan, koska palkat nousevat, työn verotus kevenee ja inflaatiokin säilynee maltillisena. Rahaa pitäisi siis riittää sekä kuluttamiseen että säästämiseen.
Talouden tyhjäkäynnillä on hopeareunuksensa – käänne voi yllättää
Kotitalouksien tasetaantuma voi jarruttaa taloutta pitkään mutta ei ikuisesti. Pääekonomistin tulkinnassa tasetaantuma vaikuttaa kotitalouksien käyttäytymiseen kahdella aikajänteellä: ensin paikataan menetettyjä puskureita, sitten varaudutaan uusiin yllätyksiin.
– Yhtälöä mutkistaa se, että suomalaisten varallisuuden arvo on sulanut samaan aikaan, kun julkista taloutta on sopeutettu ja yhteiskunnan tarjoamaa turvaa karsittu. Se lisää tarvetta säästää ja varautua. Tämä näkyy paitsi rahastomerkinnöissä, myös esimerkiksi terveysvakuutusten kysynnässä.
Yksityinen kulutus kääntyy Nummiaron mukaan kasvuun sitten, kun kuluttajat kokevat säästöjen riittävän elämän yllätyksiin ja luottamus tulevaisuuteen vahvistuu.
– Tänä vuonna ostovoiman voi odottaa nousevan, koska palkat nousevat, työn verotus kevenee ja inflaatiokin säilynee maltillisena. Rahaa pitäisi siis riittää sekä kuluttamiseen että säästämiseen. On kuitenkin todennäköistä, että tavallista isompi osa ostovoimasta kanavoituu vielä jonkin aikaa säästöihin ja sijoituksiin.
Ostovoiman muutosten lisäksi tasetaantuman pituus riippuu siitä, miten asuntojen hinnat kehittyvät ja saavatko kotitaloudet säästöilleen tuottoa sijoittamalla. Sitten on vielä psykologinen puoli.
– Kotitaloudet saattavat varautua etupainotteisesti myös isompiin muutoksiin hyvinvointiyhteiskunnan rakenteissa, vaikka päätöksiä niistä odotetaan vasta tulevaisuudessa.
Nummiaro suhtautuu epävarmuudesta huolimatta uuteen vuoteen luottavaisesti. Jossain vaiheessa talous kääntyy kasvuun – ja kun käänne koittaa, sen suuruus voi yllättää.
– Kasvua vauhdittavat työmarkkina- ja verouudistukset tuovat helpotusta tulevina vuosina. Jos kuluttajat nostavat hieman jalkaa jarrulta ja yritykset jo painavat kaasua investoinneissa, kasvu voi hyvin ylittää odotukset. On täysin mahdollista, että edessä on useampi tavallista parempi talousvuosi.
